Lumikengillä Kuntivaaralle
Maailman kaunein talvimaisema. Ei yhtään enempää tai vähempää voi sanoa, kun on aurinkoisena ja keväisenä päivänä Kuntivaaran huipulla. Näköala sekä hiljaisuus mykistää ja herkistää. Itään päin näkyy Venäjä ja sen isot tunturit sekä Paanajärven kansallispuisto. Lännessä näkyy hattivattien tykkykansa: satoja tykkylumipuita sekä valojen ja varjojen leikkiä. Toinen toisistaan erikoisemman muotoisia tykkypuita.
Kuntivaara on yksi Kuusamon suosituimpia moottorikelkkareittejä, ja keväisenä päivänä Kuntivaarassa vieraileekin kymmeniä, ellei jopa satoja kelkkailijoita. Me halusimme kuitenkin haastaa itsemme ja käydä Kuntivaaran päällä lumikengillä. Muihin vaeltajiin emme törmänneet, mutta jäljistä päätellen joku oli kulkenut polkua jokunen päivä sitten pitkin hiihtämällä. Koska jalankulkijoita Kuntivaaralle on vähän, ei sinne ole muodostunut polkua. Lumikengillä pärjää kuitenkin mainiosti.
Jo matka Rukalta Kuntivaaraan on upea. Rukajärvi aukeaa jo matkan alkupäässä ja Kuntijärvi hieman ennen määränpäätä. Puolessavälissä matkaa ylitetään Jyrkänkoski, joka pysynee sulana kovillakin pakkasilla. Suosittelen pysähdystä paikalle.
Kuntivaaran polku eli rajavyöhykereitti on Kuusamon kaupungin ylläpitämä reitti, joka on edestakaisin käveltynä noin 3,5 km pitkä. Reitti on merkitty puupaaluilla, jotka näkyvät talvella harmillisen huonosti. Kesällä reitin alkuun pääsee autolla, mutta talvella parkkipaikalle johtavaa tietä aurataan harvemmin. Silloin lumikenkävaellusta tulee pari kilometriä suuntaansa enemmän. Eksyä ei kuitenkaan voi, koska Kuntivaaran huippu näkyy kauas. Itse polku on lähes suora reitti parkkipaikalta huipulle, jossa on näköalapaikka, kota ja puucee.
Kuntivaaran alkuperäinen, vuonna 1998 rakennettu kota paloi syksyllä 2021. Syttymissyytä ei ole saatu selville. Kuusamon kaupunki ja joukko vapaaehtoisia rakensivat pikavauhtia väliaikaisen kodan, joka aukaistiin Jouluna 2021. Siinä voi pitää taukoa, syödä eväitä ja lämmitellä, mutta tarkoitus on kuitenkin rakentaa isompi ja vakituinen kota palaneen kodan paikalle. Palanut kota oli laadukas, lämmin ja tilava, joten siinä pystyi yöpymäänkin sekä kesällä että talvella. Erityisesti revontulten bongarit pitävät paikasta, koska lähistollä ei ole minkäänlaista häiriövaloa.
Koillismaan ylänköalueen korkeus merenpinnasta on keskimäärin 240 metriä. Sen ansiosta Koillismaa on joka talvi Suomen runsaslumisinta aluetta. Kuntivaara on Kuusamon kolmanneksi korkein vaara: sen korkeus on 481 metriä. Tykky on puiden latvaan ja oksiin takertunutta lunta, huurretta ja jäätä. Tykkylumi tarttuu puihin, koska ilma korkealla vaaroilla on kosteampaa. Tykkylunta saattaa olla puussa jopa 3000 kiloa.
Kesällä Kuntivaara on erämainen, vaarakuusikoiden ja rinnesoiden valtakunta. Karhunkatselijat tulevat tänne lähes joka yö. Karhuja on siis alueella, mutta talvella ne onneksi nukkuvat. Paikka on kuitenkin upea myös kesäaikaan. Alueella on runsaasti linnustoa sekä pienempiä eläimiä.
Paluumatkalla kannattaa tehdä kuten useimmat kelkkailijat tekevät, eli käydä haukkaamassa jotain Isokenkäisten klubilla. Se on majoitus-, ravintola-, sauna- ja ohjelmapalveluita tarjoava kahden sisaruksen yritys Kuusamossa Särkiluomalla.
