Huuda sun äänihuulet rikki ja poikki

 

http://www.youtube.com/watch?v=scBcbh8I9e4

 

Anna Järvinen – Nuori ja kaunis (ft. Olavi Uusivirta)
Mentiin ajelemaan päämäärättömästi kaverin kanssa. Huudatettiin tätä kappaletta varmaan sata kertaa toistolla ja laulettiin/huudettiin mukana. Ehkä ihanin kappale vähään aikaan. Aluks Anna Järvisen ääni oli mun korvaan jotenkin outo, yhdistin sen heti jostain syystä Jippuun (jota en siedä, tiedä sitten miksi). Mutta nyt mä oon rakastunut tähän. Ja ehkä vähän Olavi Uusivirtaankin.

Jos menisin Idolsiin, laulaisin tän varmaan laulukokeissa, tai niissä. Toi kertsi on jotenkin niin mukaansatempaava, että se tulee väistämättä laulettua tunteella. 
Mietin tosi usein mitä laulaisin idolsin tuomareiden edessä, jos jostain syystä ikinä pyrkisin. Aina päädyn johonkin helvetin vaikeaan biisiin, ja masennun kun tajuan ettei mulla ole yhtä mahtava ääni kuin Adelella. 

Jos saisin päivän olla joku ihan kuka tahansa muu (julkkis), tahtoisin olla Adele. Tahtoisin tietää miltä tuntuu laulaa niin hienosti. Ja jos saisin vielä toisen päivän, tahtoisin olla Scarlett Johansson. Oh-my-dear-lord se on niin KUUMA nainen! 

 

http://www.youtube.com/watch?v=jCya1yiFFP4

 

Adele – Someone like you
Juurikin tämä liveversio saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin joka ikinen kerta. Oli se sitten se tuhannes kuuntelukerta tai ei. Aina.

Nyt voi ainakin hyvillä mielin mennä nukkumaan, kun on laulanut sydämensä kyllyydestä ja melkein kurkun käheäksi, pelkistä ihanista biiseistä. Onkohan muusikoilla tällainen fiilis keikan jälkeen? Euforinen olotila, jossa kaikki vaan on niin ihanaa.