Lazy Day a La Kathmandu

Sattuipa niin, että oli vapaapäivä ja meillä oli ainoastaan aikaa. Kylläpäs teki mieli ruisleipää. Tai näkkäriä. Tai jotain sinne päin. Jotain muuta, kuin sitä surullisen kuuluisaa, valkoista höttöä. Hakeuduimme muutaman vinkin siivittämänä ja toiveikkaina saksalaisen leipomo-osaamisen pariin. Emme valitettavasti löytäneet meille luvattua ruisleipää mutta sen sijaan saimme kuitenkin ihania sämpylöitä ja “homemade” omppupiirakkaa. Se oli suorastaan taivaallista suomalaisen kahvin kanssa vielä seuraavanakin päivänä.

Päätimme eksyä tutulta reitiltä mikä oli erityisen helppoa, sillä aloimme törmätä erilaisiin katutaiteen muotoihin. Pikkutiet ja kujat tarjosivat meille uudenlaisen Kathmandun. Meidän ei tarvinnut varoa autoja, moottoripyöriä tai ihmisiä. Turhien ärsykkeiden poistuttua, löysimme itsemme ihastelemasta kaunista taidetta ja maisemaa sekä jäänteitä kulttuurista, aikaisemmasta luonnon katastrofista ja sen surullisesta kauneudesta. Nämä asiat johdattivat meitä eteenpäin, jolloin huomasimme, että Kathmandussa ei koskaan voi tietää mitä nurkan takaa löytyy.

Hämmennys ja osittainen paheennus alkoi muuttua ymmärrykseksi kulttuuria ja olosuhteiden pakosta sanelemia asioita kohtaan. Järjestelmä ja kulttuurillinen ajatusmaailma alkoi tuntua yllättävän järkeenkäyvälle ja fiksulle. Huomasimme edessämme olevan lihakaupan. Asian ymmärtäminen tosin vaati hieman lähempää tutkiskelua. Sata varman kylmäketjun katkeamisen takia, liha myydään tuoreena juuri leikattuna tai halutessasi voit tehdä “Take away” -ostoksen ja kävelyttää ateriasi kotiin. Tämä vaatii enemmän teurastustaitoja, kuin perus karjalanpaistin silpominen vakuumista kotioloissa.

Samalla reissulla piipahdimme väijymässä, joko Garden Of Dreamsin kukkaloisto olisi pidemmällä kuin viimeksi. Hieman oli jo osa kukista auennut mutta ei vielä lähelläkään sitä, mitä se voisi olla. Saimme kuitenkin hyvän käsityksen siitä, että puutarha on erittäin hyvin hoidettu ja kunhan kaikki värit tulevat oikeuksiinsa, näky on varmasti upea. Garden Of Dreams antoi jälleen odotuttaa itseään.

Matkanvarrella saimme nauttia ilman kirkkaudesta(!), jonka luonto päätti tarjota meille näyttämällä omaa taidettaan. Nimittäin, Himalajan lumiset huiput avautuivat edessämme, vaikka ne näyttäytyivätkin ani harvoin saasteista ja pilvisyydestä johtuen. Olimmehan laaksossa! Hetki… Valo… Tunnelma… Kun kaikki osuu kohdalleen, on pysähdyttävä. Kaunista, rumaa, surullista mutta silti lohdullista ja jälleen niin kaunista.

Ruisleivän ja tuoreiden vihannesten kasvavassa himossa teimme retken lauantaiaamuisin järjestettävään Farmers Marketiin (Farmers Market at Le Sherpa). Tämä tori tarjoaa lähinnä maassa asuville ulkomaalaisille kohtauspaikan sekä tuoretta satoa paikallisilta tuottajilta ja viljelijöitä. Tori on hintava ja tuntuikin, että olisi ostoksilla Kauppatorilla. TOSIN, saimme täältä meille suun mukaista hunajaa, kermajuustoja, viiniä ja luomusalaatteja. Kaikkea sai maistaa ennen ostopäätöstä. Tunnelma oli seesteinen ja rauhallinen. Osa ihmisistä oli piknikillä nauttimassa ostamiaan tuotteitaan ja miksi ei olisi, suojaisa vihreä miljö tarjosi oivan pakopaikan kaupungin hälinästä! Kaikki tämä korvasi hetkellisesti pettymyksen puuttuvasta ruisleivästä.

Juuri kun luuli taas nähneensä kaiken, sai tuta paikan yllätyksellisyyden. Tuijotimme tosiamme sekunnin sadasosan ja totesimme, että kiertävä lihakauppa oli saapunut takapihalle. Vitsi, lehmä on pyhä.

KIPPIS! Matka jatkuu…