Maalaistalossa

Pääsin kotiin. Laitoin mummolta saamani paidan päälle. Se oli maannut mummon kaapissa useamman vuoden joten tuoksui ihan mummolalta. Pikkuhiljaa kun tuoksu avasi silmäni muistolle pääsin lapsuuteeni. 

Näin vanhan punaisen talon pienen koiranpennun, onnelliset isovanhemmat. Kaikki oli täydellisesti. Tuoksu oli kuin tie joka näytti vievän talon vanhojen rappusten kautta yläkertaan. Ensin piti kävellä pitkän pihan läpi. Kun pääsin sisälle tuoksuja tulvi lisää. Tuoksun mukana kantautui mielikuva täydellisestä ruokapöydästä jossa oli kaikkea mahdollista, mutta sen jälkeen täyteen pakattu jälkiruokapöytä. Kävelin pitkin rappusia kohti yläkertaa.  Ne kaartuivat hassusti kun niitä käveli. Kun pääsin ylös näin isovanhempieni vuoteen. Tunne oli haikea, koska huone ei ollut moneen vuoteen näyttänyt enää siltä. Niin että siinä olisi ollut pedattuna kaksi puolta sängystä, kun käänsin pääni näin oman huoneeni. Huoneen nurkassa oli sänky jonka päädyssä peili jossa oli kauniit kehykset. Peilin alapuolella oli televisio ja kasetti soitin. Istuuduin sängylle. Laitoin television päälle ja kävin katsomaan kasetti elokuvaa, sen nimi oli Joutsenprinsessa. Katsoin saman elokuvan joka kerta se oli hyvä. Päivä vaihtui yöhön kuin silmänräpäyksessä. Mummoni tuli peittelemään minut ja toivotti hyvät yöt. Meni jonkin aikaa, en saanut unta. Menin nukkumaan mummon ja papan viereen,  olin ehkä viisi vuotias. Sängystä tuli ahdas, pappa meni alakertaan nukkumaan. Ja tuoksu katosi. 

Avasin silmäni ja huomasin että katseeni oli vetistynyt. Tunsin ikävää ja kaipua tuonne muistoon. Kaipasin sitä kun mummoni ja pappani asuivat ihanassa maalaistalossa ja kaikki oli hyvin. Ikävöin pappaani hänet haudattiin monta vuotta sitten. Kiitos mieltä lämmittävästä muistosta.