Olipa kerran ystävä

Yliopiston asuntolan edustalla tapasin neljä vuotta sitten tyypin, josta tuli parhaimpia ystäviäni koko opiskeluaikanani ja sen jälkeenkin. 

Kaikki alkoi siitä kun hoksasimme olevamme seinänaapureita ja yhteisestä rakkaudestamme Two Door Cinema Clubiin. Monta pyjama party-elokuvailtaa, suosikkibändin keikkaa ja burgeria myöhemmin vaihdamme edelleen tiheästi kuulumisia aina samalla aaltopituudella ja elämme omia aikuiselämiämme ihmetellen mihin jäivät ne huolettomat pyjamaillat.

Aikuisena on kivaa kuitenkin, kunhan muistaa edelleen nauraa vedet silmissä ja tanssia yhdessä lempibiisin tahtiin jota silloin joskus tanssittiin ihan livenä.