Salaisessa piilopaikassa

Ensimmäisenä yliopistovuonna kulttuurishokki iski päin kasvoja – ja toisinaan Lontoon hälinä sai kaipaamaan hetkeksi jonnekin rauhaisampaan paikkaan. Tuolloin löysin lähistöllä sijaitsevan Greenwich Parkin salaiseksi keitaakseni, jossa edelleen tuntuu että pystyy hengittämään vapaammin. Tänään kävelin ympäri valtavaa puistoa ja syksyn värit olivat suorastaan huumaavan kauniit. Harmaana päivänä tunnelma puistossa oli jotenkin surullisen haikea. Pullea vanha koira tallusteli vapaana ja ihmetteli lintuja, sen omistaja istui penkillä vailla kiireen häivää. Ihania arjen pysähtyneitä hetkiä.