Aika auttaa ja vähän jo helpottaa

Pari kuukautta siihen meni, ja nyt jo vähän helpottaa. En nyt edelleenkään ole innoissani, mutta ajatus siitä, että jommalle kummalle tapahtuisi jotakin, pelottaa ja tiedän ja tiedostan, että se tekisi surulliseksi. Jonkinlaista kiintymystä on siis jo rakentumassa. Liikkeitä en vielä tunne, sitä odotellessa, mutta pahoinvointi on loppu ja olo melko mainio. Vatsakaan ei ole juuri kasvanut, ollen muun muassa pienempi kuin kollegalla, joka odottaa yhtä ja jolla on sama laskettu aika.

(x) Kaksotietoutta (ml. blogeja) luettu

Blogit auttaa, monikkoperheiden sivut ei niinkään (vieläkään). Kaikista eniten kiinnostaa rehellinen ja avoin kuvaus siitä, millaista elämä on, raskaana, synnytyksessä ja vauvojen syntymän jälkeen.

(x) Hankintalista (joka muuten on pitkä kuin nälkävuosi) laadittu

Blogit auttaa tässäkin, todellakin, suosikkeja LähiöMutsi, Project Mama, ValeÄiti ja LeluTeekki. Ja tori.fi +  FB:n Monikkokirppis <3

( ) Liitytty Suomen Monikkoperheisiin

Ks. yllä, ei vaan vieläkään pysty ajattelemaan asiaa. 

—-

After a couple of months, it’s getting better. Reading and creating lists to control the chaos, as per normal.