Paljon asiaa

Atten syntymän jälkeen huomasin olevani väsynyt, stressaantunut, kiukkuinen ja räjähdysherkkä. Milla ja Matts saivat oman osansa näistä huonoista puolista ja nyt kadun joka ikistä kertaa kun olin Millalle vihainen jostain ihan turhasta. En osannut nauttia mistään mitä kuuluu vauva-arkeen, toki mikään ei ollut enää uutta ja ihmeellistä, sääli sinänsä, moni asia meni ohi jo ennen sairaalaan joutumistakin.

Nyt tämän kaiken koettelun jälkeen olen nauttinut kaikesta, jopa niistä ärsytävistäkin asioista. Huomaan etten hermostu juuri mistään. Huomasin, että kiukuttelevalle taaperolle on turha olla vihainen ja korottaa ääntä, nopeammin ja helpommin asia hoituu kun vain puhuu rauhallisesti. Toivotaan että tämä rauhallisempi minä on jäänyt pysyäkseen.

Attella on ollut nukkumisongelmia, mutta nyt kaksi yötä on mennyt yhdellä heräämisellä, vaikka päivät meneekin jojo- unilla. Toki hereillä olo on pidentynyt, mutta nukkuu välillä 5-20min, parhaimillaan ehkä jopa tunnin, ehkä vähän mahavaivoja? Jos edes yöt alkaisivat menemään hyvin jatkossakin, niin eiköhän nuo päivätkin suju vaikka päällä seisten. Olen saanut jo useampia hymyjäkin, varsinkin kirahvilelusta joka helisee ja tärisee kun sen kaulaa vetää.

Onneksi meillä on molemmin puolin sukua hyvät tukiverkot jos tarvitsee apua, se korostui tässä sairastellessa. Matts sai paljon tukea ja apua lastenhoidossa kun olin poissa, en usko, että olisin itsekkään pärjännyt pidempiä aikoja kahden näin pienen kanssa. Moni ajattelee nyt, että ”kyllä pärjää.” Itse en ehtinyt montaa kertaa olemaan ennen sairaalaan joutumista yksin lasten kanssa ja silloinkin korkeintaan muutaman tunnin,  Matts taas ei ollut kerennyt olla kertaakaan yksin heidän kanssaan. Oli aika shokki hänelle yks kaks jäädä 1,5-vuotiaan ja 1kk ikäisen kanssa, onneksi oli apujoukkoja. 

—

Ensi viikolla menen takaisin Ouluun pariksi päiväksi ja toivottavasti hoito on auttanut  ja pelkkä filtterin poisto riittäisi + se ”verkkojen” laitto.  Jos tukosta on vielä jäljellä ja on riski, että sieltä jotain suurempaa hyytymää irtoaisi, niin filtteri vaihdetaan ja taas joutuu mennä poistamaan se parin viikon kuluessa. Itse uskon, että tukos on liuennut hyvin, koska 4kg tuli painoa tukoksen takia ja nyt on lähtenyt 5kg toimenpiteen jälkeen, eli luottavaisin mielin.

Muuten voin jo ihan hyvin, jalka ei ole kipeä, mutta tukisidos on rasittava (nilkasta reiteen asti) koska siteet valuu polvitaipeeseen ja alkaa puristaa, saa koko ajan olla korjaamassa tai sitomassa uudestaan, joka on tässä arjen keskellä joskus vähän on haastavaa. Milla seisoo vieressä aina samalla ja sanoo ”Mamma pipi jaaka.”

Tukisukka asia on vireillä, siis menee jonkun kokouksen kautta ensin, mutta yleensä sairaala maksaa ensimmäiset sukat, toivottavasti tälläkin kertaa.Tavalliset  polviin asti ylettävät maksaa n. 70€ niin en halua edes tietää mitä maksaa kaksi reiteen asti ylettävää. Noh, se on pieni hinta siitä, että ei ala suonet falskaamaan ja saa kärsiä turpoamisesta ja kivuista loppuelämää.

Nyt ollaan oikeasti jo voiton puolella, vaikka ihan hetki sitten oli lähellä, että kaksi lasta olisi äidittömiä ja yksi nuori mies leski. Puistattaa.