Luulin, että sisäinen kodinhengettäreni oli kuollut

Minun sisäinen kodinhengettäreni on ollut kateissa jo kauan, mutta sain puhtini takaisin, kun äitini halusi tulla auttamaan siivouksessa, kun moppaaminen tuntui aivan kaamealta. Nyt olen päässyt turhista selkä-/issias vaivoista ja pystyn taas elämään ”normaalisti.” 

Äidin kanssa siivottiin koko asunto lattiasta kattoon, että aivan hehkun kun on niin siistiä, eikä makuuhuone ole enää vain se huone,  jonne heitetään kaikki ja lyödään ovi kiinni, ettei kukaan näe. Kaapit sain kuosiin jo pari viikkoa sitten, eli nyt on melko täydellistä ja uusi vauvakin voi tulla ilman stressiä marraskuussa, kun hänenkin omaisuus on aseteltu valmiiksi odottamaan.

Nyt kerään koko ajan pois ylimääräistä ettei ala kerääntymään mitään liian suurta siivottavaa ja pyykkiäkin olen pessyt ahkerasti, vaikka sitä vihaankin yli kaiken, mutta nyt ehkä olen jopa vähän ”nauttinut” siitä 😀

Pikku-Millakin tykkää siivota, vaikka välillä ehkä sotkee enemmän kun siivoaa. Tänään hän on käynnistänyt pyykinpesukoneen  ja tyhjentänyt valmiit pyykit koriin, että sain laitettua ne kuivumaan. Hän on myös siivonnut omalla ”siivoussetillään” leluja yhteen kasaan. Siiovussetti löytyi Anttilan alelaarista 5€:lla, siihen kuuluu harja, kihveli ja pienenmpi harja, rätti ja sieni 🙂 Mutta kaikista eniten Milla tykkää juosta imurin perässä, istua sen päällä, juosta sitä nauaren karkuun, sammuttaa ja käynnistää uudelleen. Imuri tunnetaan täällä niemllä ”uuuu.”

kuva lainattu Täältä