Jos vielä muutaman viikon jaksaisi odotella vauvaa, viikkoja 36+5. On ollut kovasti totuttelemista olla Millan kanssa kahdestaan kotona, mutta kannattaako siihenkään totutella, koska kohtahan meitä on arkena täällä kolme? Innolla ja kauhulla odotan mitä arki tuo tullessaa, mutta enköhän minä selviä? Onhan siitä moni muukin selvinnyt. Eniten pelkään sitä, että osaanko jakaa huomioni tasaisesti molemmille lapsille ja millainen vauva sieltä on tulossa. Milla oli hyvin kiltti vauva, ei itkenyt melkein koskaan, söi hyvin ja nukkui paljon. Hän tuskin koskaan kärsi minkäänmoisista vatsavaivoista, eikä ollut sairaanakaan koskaan. Jo 2kk iässä hän nukkuin koko yön aina sinne 8kk ikään asti, kun silloin tuli vasta ensimmäinen hammas. Milla on onneksi tosi omatoiminen ja osaa leikkiä yksinkin, eikä häntä tarvitse koko ajan viihdyttää, mutta kyllä minä hänen kanssaan silti leikin. Meillä on todella mukavia teekutsuja 😉

Milla tykkää piirtää, mutta yksin hän ei sitä miellellään tee. ”Mijja piitää.” Ojennan paperia ja alan etsimään kynää. Mikään puukynä ei kelpaa, kun niistä ei tule ilmeisesti tarpeeksi väriä, niimpä annan tussin. Nyt moni haukkoo henkeään, ”miten voit antaa tussin 1,5-vuotiaalle lapselle?” Ihan helposti, alusta asti on tehty selväksi, että mihinkään muualle ei piirretä kuin paperille, toki vahinkojahan sattuu, mutta nämä tussit lähtevät pesussa vaatteista ja ihan pyyhkimällä pinnoista, eikä vahingoille voi mitään. Toki, muutaman kerran on protestoitu jotain  ja muutama rantu on vedetty lattiaan tai pöytään, mutta puhutaan ihan  muutamasta hassusta kerrasta ja asiasta on kyllä heti ”keskusteltu.”  

Hetken Milla piirtää tosiaan yksin, kunnes hän tuo paperin ja sanoo ”mamma piitää.” ”mamma kishi.” Niimpä piirrän sen saman kissan joka kerta ja tämä toistuu sen sata kertaa. Eilen piirsin auton ja Milla katsoi sitä hetken ja sanoi ”muu.” EI se kyllä minusta lehmältä näyttänyt, mutta ehkä pitää vielä harjoitella.

Millalta on alkanut tulemaan jo aika paljon sanoja, mutta monesti ihmettelen, kuinka paljon sanoja tulee suomeksi, kun minä hänelle kuitenkin ruotsia puhun. Toki, melkein kaikki lastenohjelmat mitä me katsomme ovat suomeksi, niimpä syy on ilmeisesti niissä.