Semmoinen villi sinkkuilta

Piti lauantaina lähteä viihteelle kavereiden kanssa. Alku meni hyvin, kunnes poikettiin matkalla yökerhoon, tuohon lähikuppilaan. Eka drinkki alas ja itkuhanat auki. Siitä ei meinannut tulla loppua. :/

Mua tavallaan hävettää, että menin sillä tavalla avautumaan. En sinänsä mitään ihan kamalaa puhunut, lähinnä taivastelin, että 12 vuotta on yli 1/3 elämästäni ja  että ero olisi ollut helpompi, jos ei olisi kolmatta osapuolta. Seurassa oli tosiaan exän pitkäaikainen ystävä ja hänen yksi pelikaverinsa/ tuttunsa. Niin ja mun ystäväni. 

Toisaalta ärsyttää, että tuo exän ystävä joutui katsomaan mun itkujani. Toisaalta taas musta on hyvä, että sekin näkee, miten paskasti mies mulle teki. Ehkä se on jotain kostoa. Kyllä exän ystäväkin näytti olevan silmät punaisena tiskillä, taisi peitellä itkuaan. 

Nyt on oikeasti katkaistava yhteydet exään. Ei tästä tule mitään. Aina jos pitää ottaa yhteys jossain käytännön asioissa, siinä sivussa tulee ”ihan vaan ohimennen” hiukan vuodatettua. Ja kun sille antaa pikkusormen, no, te tiedätte. Sunnuntaina kuvio meni about näin: Eksä totesi jotain epämieluisaa mun käytöksestä, joka provosoi taas mua vastavetoon. Kerroin miten rumasti ja alhaisesti ukko teki pettämällä, kuinka lapsellista on paeta tunteitaan toisen naisen taakse jne. Jotain tuohon tapaan. No, hetken päästä mulla oli järjettömän huono omatunto sanoistani. Pyysin anteeksi ja yritin selittää, että varmasti näen eron kasvattavana kokemuksena myöhemmin jne. Sitten ärsyttikin se, että perhana, onhan miehellä ihan aihetta olla syyllinen. Miksi menin sanomaan tuollaisia lohduttavia juttuja, että i can do this ja itsetuntemukseni lisääntyy varmasti jne. Kun mikään mitä sanoo, ei tunnu oikealta, on parempi olla hiljaa.

Listailen nyt juttuja, jotka pitää vielä hoitaa ja otan ne puheeksi vaikkapa kuukauden päästä.

 

Niin ja joo, kyllä musta pikkuisen tuntui hyvältä, kun exän äiti sanoi, ettei halua bilettävää miniää. Kun hän kysyi, ovatko nuo kaksi päätyneet samaan sänkyyn humalassa? Ei ole mun asiani raportoida, mutta sanoin että tietääkseni joo. (Nyt ja silloin syksyllä).  Toki mäkin juon ja hän sen tietää, mutta baareilut on nykyisin maltillisia.Niin ja vieläpä se,  kun exän äiti aiemmin sanoi, että hänen olisi kovin vaikea suhtautua siihen naiseen, koskapa on itse kokenut saman kuin minä – kahdesti, kuten minäkin. Ja mitäs vielä… niin, hän ei kuulemma usko että tuosta mitään suhdetta tulisi.

En kuitenkaan halua mustamaalata tyyppejä. Vastaan lyhyesti jos kysytään. Ja toivon että ei kysytä. Toisinaan olen todennutkin, että mä en halua puhua aiheesta. Opettelen sanomaan ei :) !

Nyt lähden potemaan kuumetta kirjan kanssa. Suussa maistuu veri. Yök.

Suhteet Oma elämä Rakkaus