Sakset
Viikonloppu sisälsi sopivasti puuhaa, mikä vei ajatukset pois, mutta myös hyviä keskusteluita tästä erosta, exästä, yleisesti parisuhteista ja monista muista aiheista. Ainoastaan kerran tuli ihan yllättäen itku. Hetken tihrustin ja sitten taas jatkoin mitä ikinä olinkaan tekemässä. Ehkä lueskelemassa.
Terapeutin tapasin tänään. Hänen mielestään olen jo päässyt hyvin eteenpäin lyhyessä ajassa. Surua ja kamalia hetkiä on tulossa varmasti, mutta pystyn jo tarkastelemaan suhdetta ja eroa ulkopuolelta. Tunnistan käyttäytymisestäni myös kiltteydestä johtuvia juttuja. Nyt mun pitää vain rohkaistua ja siirtää tunnistamani asiat käytäntöön!
Olen myös uskaltanut laskea exän jalustalta ja kuvitella kostoa (mikä ei tarkoita mitään näkyvää. En aio raaputtaa hänen autoaan, levittää juoruja, valehdella tms.). Nuo asiat eivät kuulemma ole kiltille helppoja. Tajusin myös sellaisia exän virheitä, joita olen pitänyt vikoinani. Tuntui hyvältä kuulla, että olenkin toiminut kypsästi ja exä lapsellisesti, toisin kuin olen aina kokenut. Tuntui helpottavalta tietää, että exä onkin käyttänyt valtaansa muhun käyttäytymisellään monessa tilanteessa – kuulostaa rankalta, mutta vallankäyttöä on monenlaista.
Terapeutin mukaan mun nyt vain katkottava siteitä. Aina kun huomaan, että mies pitää mua ottessaan (ajatuksissani), on leikattava se kuvitteellinen naru. En saa miettiä mitä muut siitä ajattelevat. Kuulemma joudun ehkä sanomaan ihmisille asioita, joita he eivät odota minulta kuulevansa. Se ei tarkoita että sanoisin rumasti. Parhaiten sitä kuvaa ehkä se, etteivät ystävät odota multa sellaista vahvuutta, mitä ajatuksiini on tullut. He odottavat tapaavansa itkevän Paperin, surullisen Paperin, joka haluaa kuulla lohdun sanoja kuten ”kyllä te vielä päädytte yhteen”. He odottavat tapaavansa Paperin, jolla ei oikeastaan ole selkeitä omia rajoja. Nyt kun opettelen niitä rakentamaan, saatan yllättää kommenteillani ystäväni.
Uutta terapiakertaa ei enää sovittu. Jos iskee hätä, soitan. Mutta mä kuulemma olen päässyt niin hyvin vauhtiin o/. Feels good! Tuntuu niin hyvältä, että tänään vaan hymyilin kotimatkalla. Toisaalta tuntuu myös pelottavalta ja väärältä. Se kuuluu taas kiltteyden oireisiin. Mutta en mieti niitä nyt, vaan nautin tästä vapauttavasta fiiliksestä!