Vauhtirikasta aikaa

Otsikolla voisin viitata koko elämään ja kuluneisiin vuosiin, mutta pysytään kuitenkin vähän pienemmässä mittakaavassa ja elämässäni täällä Portugalissa. On mennyt ihan hujahtaen ohi taas päivät ja viikot. Ihanaa, kun koko ajan on jotain menoa, mutta tuntuu, että aika menee niin lujaa, ettei saa mistään kiinni. Nyt on ollut pari rauhallista päivää alla ja hitsit että tekee hyvää, kun ei tarvitse juosta paikasta toiseen, vaan ehtii jopa katsomaan hetken Netflixiä. Sekin on muuten asia, mitä en Suomessa juurikaan koskaan tee. En edes omista omaa, olen aina katsonut kavereiden kanssa. En ymmärrä miten Suomessa kenelläkään on aikaa katsoa sitä illasta toiseen, kun töissäkin menee se 8h ja harrastukset ja frendit jne päälle. Täällä, kun ei ole työelämää, eikä jokapäivä myöskään opiskeluhommia, niin voikin katsoa pari jaksoa jotain sarjaa silloin tällöin, mutta muuten en ymmärrä mistä ihmiset sitä aikaansa taikovat. Vai onko se vain tämä nykyajan kiire kulttuuri, jonka rakennamme itse omiin päihimme. 

Katen ottama kuva filmillä. Aivan ihanat vanhanajan vibat.

En edes muista mitä kaikkea viime viikolla tapahtui. Ainakin käytiin varmaa surffaamassa. Yksi tosi kiva päivä oli, kun mentiin isolla jengillä skeittamaan kaupungille. Kämppikseni on hyvä skeittamaan ja hänellä oli videokamera lainassa, joten lähinnä häntä mentiin kuvailemaan, mutta oli kiva päivä. Mennä ympäri Lissabonia skedejen kanssa ja itsekin taas kovasti harjoittelin ollieta, sain kuitenkin renkaat irtoamaan maasta!!! Ehkä noin sentin, mutta se lasketaan 😀 Tuli mieleen, että pitäisi enemmän ottaa ruokakuvia ja laittaa paikkoja muistiin, joissa on käynyt. Voisi niitä täälläkin jakaa ja kavereille heittää vinkkiä. Lissabon on täynnä ihania ravintoloita ja kahviloita, eikä valinnanpaljous auta paikan valinnassa. Usein tuleekin mentyä vain johonkin, kun voisi oikeesti perehtyä vähän paremmin ja mennä muiden suosittelemiin paikkoihin. 

 Kaverini Juhon ottama kuva skedepäivänä

Viime viikonloppuna kolme kaveriani Suomesta olivat käymässä. Oli hauskaa, en ollut muutenkaan nähnyt poikia aikoihin. Tiesin kyllä etukäteen ettei viikonlopun agendana ole kiertää kaikkia muistomerkkejä ja kirkkoja, mutta kyllä sentään torstaina käytiin Alfamassa kävelemässä ja iltasin keskustassa jossain. Ja sunnuntaina ehdittiin käydä ihan ytimessä ja Cais do Sodressa. En tiedä mihin kaikki aika meni, sillä ei kyllä oltaisi ehditykään kierrellä kaupungilla yhtään enempää. Käytiin me hakemassa mun auto Ericeirasta korjaamolta ja Sintran kautta Estorilin Casinossa. Se oli kyllä hyvä, sillä en olisi muuten sinne menny, mutta tulipahan seki nyt nähtyä. Niin ja pyörähdettiin me Luxissakin, Lissabonin ja kuuleman mukaan Europaankin tasolla hieno ja arvostettu yökerho. Olihan se ihan kiva, hienot valot, puitteet, musiikki.. mutta en silti nää sitä sen hehkutusta. Siellä oltiin jännittyneinä, että päästäänkö edes sisälle, ovimiehet kun tahtovat olla aika tarkkoja asiakkaiden valinnassa. Ja sisällä sai pelätä, että lentää ulos. Se ainakin oli mun pään sisällä, mutta en voinut rentoutua siellä lainkaan, vartijoita oli joka puolella ja kukaan ei hymyillyt. Jotenkin tosi epäaito paikka. Ei noi yökerhot muutenkaan ole mun lempijuttu Suomessakaan, ellei sitten musiikki ole tosi hyvää. Joskus on hauskaa käydä pitämässä hauskaa vanhojen hittien tahdissa, mutta yleensä viihdyn paikoissa, joissa voin jutella kavereideni kanssa paremmin tai sitten paikoissa, joissa musiikki on se juttu. Ainiin ja surffaamassa oltiin myös! Pojat tykkäsi ja yksi sanoi lähtevänsä keväällä surffileirille Portugaliin! Mahtavaa! Sitten saadaan ton porukan sisällä laskureissujen lisäksi surffireissuja. Parasta kun on kavereita, jotka tykkää samoista jutuista, kun itse. On kiva lomailla porukalla ja näin aikuisena myös niin, että lomalla on jokin muukin ajatus kuin vain kalja. Mutta joo, virkistävä viikonloppu anyway kaiken kaikkiaan, vaikka se vaatikin veronsa ja vielä eilen tiistainakin olin ihan poikki. Nauruhermoja kutkuteltiin ja yöunia laiminlyöntiin, mutta hyviä hetkiä niin paljon. 

Taustalla Alamedan nähtävyys, vesiputous, joka iltaisin valaistuna on kyllä ihan upean näköinen.

Huomenna tuleekin jo äitini ja äidin ystävä tänne. Olen kyllä ikävöinyt kotia välillä, joten ihanaa vihdoin saada heidät tänne. Ohjelmassa on rentoa yhdessäoloa ja naisten viikonloppua. Hyvää ruokaa, hyvää viiniä, ostoksia, nähtävyyksiä, Lissabonin kiertelyä ja sitä, että saan olla pitkästä aikaa äitini kanssa. Niin kuin olen joka postauksessa varmaan sanonut, aika juoksee, mutta silti tuntuu ikuisuudelta, kun lähdin Uudestakaupungista kotoa tänne. Edessä on vain pitkä viikonloppu ja sunnuntaina he jo lähtevät takaisin, joten tekemistä kyllä riittää tuolle ajalle. Mennään Sintraan, en ole itsekään vielä kunnolla siellä käynyt. Se linna on upea ja ehdottomasti sitä mennään ihastelemaan. Samalla reissulla mennään viinitilalle maistelemaan viinejä ja kiertelemään. Ihan mahtavaa päästä tollaiseenkin, kun muuten voisi sekin jäädä tekemättä. Pari hyvää ravintolaa olen katsonut valmiiksi meille, kunhan naiset saa paikallista viiniä, jota ovat toivoneet ja paikallista ruokaa. Ensi viikon pyhitän taas arjelle, opsikeluille ja Lissabonin kavereilleni, kun tämä parin viikon härdelli on ohi ja vieraat käyneet luonani. On sieltä marraskuun lopussa vielä tulossa yksi mimmi Suomesta mun luokse, mutta onneksi meillä on agendana surffaus, joten se ei ota osumaa, päinvastoin.