#hmbalmaination x delirium x tukka hyvin x i love you
Tämä viikko oli mukava! Tai ainakin loppua kohden oli kaikkea mukavaa, alkuviikot hujahtaa usein aina jotenkin vähän sumussa, saan olla sivaripaikassani tyytyväinen, että siellä riittää mielekästä ja innostavaa tekemistä. Siksi ne päivät meinaa hujahtaa. Koko vuosi on kyllä hujahtanut, ihan pian olen palvelukseni palvellut ja valmis astumaan taas omiin hommiin. Kiitollisena tästä vuodesta 🙂
No mutta, ensimmäinen raportoinnin arvoinen asia on torstai-aamun designer-hullarit, eli Balmainia Hennesiltä. Mä arvoin vielä keskiviikkoiltana, että haluanko luopua mahdollisuudesta nukkua pidempään, ja lähteä aamuretkelle Helsinkiin. Lopulta sitten päätin että no, kerrankos sitä. Olin iskenyt silmäni miesten puolelta löytyvään lompakkoon, ja päätin että aion saada sen.
Ja sain. Vaikka jouduin ihan jonon hännille kahdeksan aikaan pelipaikoille saapuessani. Ja se jonohan kiersi korttelin kulman taakse. Kynnet teroitettuina ihmiset valmistautuivat saamaan haluamansa, rekit tyhjenivät uskomatonta vauhtia. Mutta Hennesillä kaikesta hulinasta huolimatta vallitsi jotenkin äärimmäisen kiva fiilis, siellä oltiin selvästi varauduttu hyvin ihmisryntäykseen. Netissä taas kai sen sijaan ei? Koko päivän näytti sivut olevan jumissa. Itse luulen onnistuneeni vielä näpyttelemään miesten mallistosta tanktopin kotiin perjantai-aamuna, mutten usko siihen ennenkuin paketti on oikeasti kätösissäni 😀
Ps. Spotifysta muuten löytyy se mainoksessa soiva biisi, Ferdinand, Vaz – Walk for Me. Ajatuksissani oon vähintään yhtä fabulous ku Kendall Jenner kun kuuntelen tota biisiä!
X
Toisiin musiikkiaiheisiin! Perjantaina saapui viimein ihanan Ellie Gouldingin Delirium. Deluxe-versio levystä on kahdenkymmenenkahden biisin mittainen, joten tästä riittänee pitkäksi aikaa! Oon kuitenkin jo päässyt siihen jonkinverran sisään, ja oon aivan erityisen vaikuttunut levyn ensimmäisestä noin kuudesta minuutista. Kyllä lähtee niin jylhillä ja suurta maisemaa maalailevilla sävelillä käyntiin, että oon aika lamaantunut. Parin minuutin mittainen intro vie jonnekin vuonoille, tuntureille, sateeseen, sellaiseen pohjoismaiseen valkoiseen, hiukan sumuiseen maisemaan. Ja täyskäännös rytmiä lisäten kun Aftertaste alkaa. Upea Ellie!
X
Sitten tukkajuttuja. Uskaltauduin vihdoin varaamaan ajan parturiin. Ja tahdon nyt tämän tunnustaa, mua jännitti suunnilleen yhtä paljon kuin hammaslääkäriin meno. TIedättekö sen tunteen, kun ootte tavallaan (huom tavallaan, eihän kukaan nyt tahallaan) sabotoinu hampaidenhoitoa, ja sitten siitä seuraa ongelmia, ja se mennään vähän häntä koipien välissä hoidattamaan. Tai enhän minä tiedä, mut tommoselta musta silloin vähän tuntuu :D
Siis anyway, nyt jännitti samalla tavalla, koska mä olin usemmalla kotivaalennuksella onnistunu kyllä hyvin tehokkaasti pilaamaan tukkani. Se oli järjetöntä hamppua, ja katkeilii vaan iloisesti pestessä. Ja mä arvelin, että parturi saattaa mainita tästä :D ja niin tekikin. Hyvityksenä lupasin sitten melko vapaat kädet hommaan, tukkaa saisi saksia niin paljon kuin tarvis. Ja taikojahan parturi osasi tehdä, nyt oon hirvittävän tyytyväinen, tukka näyttää siistiltä ja terveeltä :)
Mä ”jouduin” vielä myös ostamaan Moroccanoilia, koska parturi suositteli sitä. En mä voinu sanoo että en osta. Olkoon tulevat ajat terveemmän tukan aikaa!
X
Tämä viikko on aiheellista päättää onnentoivotuksiin. Isi, olet rakas, hyvää isänpäivää! Ukit tähtinä taivaalla, loistakaa kirkkaasti!
Ja mitä parhainta sunnuntaita juuri sinulle siellä! :)
xx Mikko