flow on aina hetki sille, että sinetöidään kesä, tanssitaan viimeiset tanssit ja toivotetaan tervetulleeksi pimenevät illat ja päivä päivältä koelammat aamut. hiljalleen. viimeiset tanssit toivoisi tietysti aina tanssivansa paahtavassa loppukesän auringossa, tästä vuodesta tuli enemmänkin sadetanssia ja viikonloppu oli todella moist, mutta ei se haitannut yhtään.

perjantain ja koko viikonlopun ehdoton kuningatar. lana del reylle ei löydy tarpeeksi ylistyssanoja eikä vertaista viikonlopun esiintyjäkaartista. in my opinion. lana on jotenkin jännä. ihan kuin olisi ollut katsomassa sarjakuvahahmoa. kuulin äänen, ihastuin siihen kuinka hän oli lavalla, mutta silti, kaikki jää jotenkin unenomaiseksi. ja se onkin parasta.

ldr:n jälkeen suurimman teltan täytti london grammar, ja se oli kyllä silkkaa rakkautta! upea upea upea keikka.

mä niin tahtoisin sanoa että kauriinmetsästäjien keikka oli mun lempparikeikkoja, mutta erinäisten (pelkästään hyvien) muuttujien takia ehdittiin nähdä keikasta vain kaksi vikaa biisiä. höh. no mutta, aikani varmasti tulee vielä ja noi ihanat pojat pistää minut tanssimaan.

lauantaihan se sitten vasta päivä olikin. klaara, kiira, kukas nyt olitkaan. teit lähtemättömän vaikutuksen. goldfrapp kuulosti huikealta sateen jälkeen, onneksi ilo ei loppunut vaikka sää ei ihan ollutkaan puolellamme. the xx ja flume kruunasivat illan. siitä oli hyvä jatkaa vielä sunnuntain puolelle, jolloin frank ocean (johon minulla ei oikein kyllä ollut tarttumapintaa) onnistui laulamaan sydämeeni, ja moderat päätti ihanan viikonlopun mahtavilla tahdeilla!

tarpeeksi en kykene kiittämään taas jokaista toveria jonka kanssa sain juhlia ja iloita. see ya next year!

xx Mikko