Stockholm and my rebel heart

Ja niin koitti se kauan odotettu viikonloppu, kun sai pakata laukun, napata siskon matkaseuraksi, ja suunnata kohti marraskuista Tukholmaa! Kaikkineensa reissu oli äärimmäisen onnistunut, kismaa meillä oli vain ajoittain hotellin hissin kanssa 😀 mutta noin muuten, huippureissu! En kiellä, ettenkö olisi ottanut kuitenkin lauantaita vastaan raskain sydämin ja myötätuntoisena heitä kaikkia kohtaan, joita kauheudet tavalla tai toisella kohtasivat. Levitetään hyviä ajatuksia ympärillemme, ja muistetaan rakastaa. Ja olla hyviä toisillemme, vaikka se joskus olisi vaikeaa.

 

Darkness cannot drive out darkness: only light can do that

 

Mä uskon että hyvyys voittaa, ja valo parantaa. Mä uskoin ja tiesin saavani tästä reissusta valoa sisimpääni, ja ei tuntunutkaan niin pahalta palata koleaan ja pimeään Suomeen. Perjantaina aamulla saatiin melko rauhassa valmistautua lähtöön, lento lähti vasta kahdeltatoista, aikaeron ansiosta tarjoten kuitenkin sen mahdollisuuden, että oltiin perilläkin jo kahdeltatoista, ja sillekin päivälle jäisi hyvin aikaa vietettäväksi. Aamu ennen lähtöä alkoi kolahduksella oven takaa, ensin luulimme siskoni kanssa että jompikumpi kompastui tai muuta vastaavaa. Vaan ei, kahdeksan aikaan saapui torstain postit 😀 ja kova kolahdus johtui paketista. En ihan odottanut saavani sitä tuohon aikaan, mutta mikäpäs siinä.

 

 

Aiemmin syksyllä ennakkoon Ellie Gouldingin virallisilta sivuilta tilattu signeerattu versio uudesta levystä. Toki tästä sai vähän reilummin pulittaa, mutta on toi miusta jotenkin erityisen kiva juttu omistaa :) ja kuulostaa kyllä stereoista niin paljon paremmalta kuin spotifysta! Mukava yllätys perjantai-aamuun.

Lento sujui kommelluksitta, Arlandasta pääsimme keskustaan mukavasti bussilla maisemia katsellen. Päätimme olla reippaita, ja lähteä tallustamaan hotellillemme, joka sijaitsi Södermalmilla. Scandic Malmen toimi majapaikkanamme nuo pari yötä, ja ei oo kyllä pahaa sanaa. Palvelu oli ystävällistä, huone mukava, ja aamiainen todella monipuolinen ja herkullinen. Ainoastaan se hissi oikutteli, mutta aina me lopulta selvittiin oikeeseen kerrokseen :D

Ensimmäisen illan suunnitelma lähteä vaikkapa keskustaan asti vesittyi kaatosateen takia. Päätimme sitten jäädä tutkimaan Södermalmin tarjontaa, josta sieltäkin löytyi mukavaa katseltavaa ja osteltavaa, sekä passelisti ruokapaikaksi valikoitunut Vapiano. Massut täynnä oli ihana käydä hotellin pehmeisiin lakanoihin uinumaan pitkän päivän jälkeen. Lauantai-aamuna taivas itki, ja syyn pystyi ymmärtämään. Paljon kysymyksiä, ihmetystä, alakuloa, mutta tahdoin myös toivoa ja uskoa parempaan. Rauhallinen startti päivälle aamupalan äärellä, ja sitten keskustaan ostosten pariin. Saatiin keveästi siellä kulumaan reilut kuusi tuntia kaikkine kävelyineen. Mun ostossaldo jäi melko köyhäksi, ja yllättävän (…) yksisävyiseksi. Tahtoisinkin esitellä kolme ostostani seuraavassa kuvassa:

 

 

Kuinka yllättävää, mustia vaatteita! Huivi Urban Outfittersiltä, sekä kaksi t-paitaa Weekdaysta. Hyväksyin kuvaan myös eilen haetun paketin sisällön, eli vielä toppi Balmain x HM-mallistosta. Koska sekin on musta. Mutta musta on aina tyylikäs.

Keskustassa vietetyn päivän jälkeen ehdin ottamaan vähän iisii, kunnes oli aika suunnata ajatukset ja jalat kohti Tele2 Arenaa, jonne Rebel Heart Tour pysähtyisi. Areenalle pääsy onnistui hienosti, Södermalmilta käveli perille puolisen tuntia, ja oli kiva nähdä myös sitä puolta kaupungista. Areenan ympärillä riitti ihmisiä, mutta kaikki sujui jotenkin tosi rauhallisissa merkeissä, jonot jakautuivat tasaisesti, ja alta aikayksikön olinkin kentällä odottamassa illan showta.

 

 

Madonna tarjosi visuaalista karkkia 40 000-päiselle yleisölle. Liekö kuitenkin päivän lohduttomuus vaikuttanut ihmisiin, ei yleisö tuntunut lämpeävän. Madonna itsekin vaikutti aavistuksen poissaolevalta. Olin kuitenkin vakuuttunut konsertin ensimmäisestä puolikkaasta, kaikki näytti upealta, ja Madonna kuulosti paremmalta kuin kahdella aiemmin näkemälläni kiertueella.

 

 

Kaiken visuaalisuuden keskellä keikan ehodoton kohokohta oli kuitenkin jo varmasti monet tavoittanut hetki, kun Madonna otti kauniisti kantaa Pariisin tapahtumiin. Aito liikutus oli käsinkosketeltavaa, ja en kyllä selvinnyt kuivin silmin. Yleisö myötäeli Madonnan puhetta, ympärilläni kuivailtiin silmäkulmia ahkerasti. Ja kun yhdessä hiljennyimme kunnioittamaan uhreja ja heidän läheisiään, voin väittää tuon olleen yksi elämäni vaikuttavimmista hetkistä. Like a Prayer päätti kauniin hetken mielestäni arvoisellaan tavalla.

 

 

Kiitos Madonna!

 

Tourbook ja paita tuli napattua mukaan!

 

Väsyneenä mutta keikasta onnellisena poikana heräsin sunnuntaina aamupalalle. Ennen laivaan suuntaamista oli vielä hetki aikaa kiertää Södermalmia. Laivamatka sujuikin sitten lähinnä buffetin äärellä. Tax-freessä jaksettiin toki käydä, mutta väsymys painoi niin paljon, että olin jo heti yhdeksän jälkeen ihan valmis nukkumaan. Lomailu on ihanaa mutta raskasta :D

Maanantaina rantauduimme satamaan, ja reissu oli ohitse. Kiitos siskolle mahtavasta matkaseurasta, kiitos Tukholma! Vaikka synkkyys ajatuksissa ja maailmalla varjosti tätä viikonloppua, sain sitä valoa jota lähdin hakemaan. Iloa on nyt pakattu rinnan alle, jaksaa pimeän marraskuun!

Ja mä toivotan jokaiselle sinne mitä parhainta tätä viikkoa. 

 

xx Mikko