Sulamispisteessä

Asunnossani. On. Kuuma. Todella kuuma. Vaan en aio valittaa kun lämpimät säät viimein palasivat, tyydyn vain toteamaan, että sulan. Ja jatkan ahertamista. Pyörin täällä laatikkopinojen keskellä, niihin olisi nyt seuraavien päivien aikana tarkoitus löytää täytettä kaikesta siitä materiaalista, mitä olen taas viimeisten vuosien aikana itselleni haalinut. Ja no niin. Sitähän riittää. Varsinkin musiikin muodossa. Usein hallussani oleva raha kuin taikaiskusta muuttuu CD-levyiksi ja välillä myös vinyyleiksi. Ja milloin nyt miksikin. Mutta soitettavaan muotoon useimmiten. Pidän levyistä fyysisessä muodossa paljon enemmän, kuin että saisin sen vain digitaalisena. Kansilehdet ja kaikki, sekä vapaus viedä musiikki mukanaan esimerkiksi auton soittimeen. Siitä minä pidän.

Eilen tein pikavisiitin pk-seudulle, tuloksena osoite johon kaikki laatikot matkaavat. On taas jännittävää saada uusi paikka johon asettua ja jossa elää. Täysin uusi naapuristo, kaupunki, kaikki! Semmoinen hykerryttävä jännitys sisälläni!

Tunnen jotain samaa tällä kertaa kuin silloin, kun muutin ensimmäisen kerran elämässäni. Ja olen kuunnellut samaa levyä kuin silloin kuuntelin hyvin paljon. Se on Röyksopin Junior. Se kuulostaa hyvältä 🙂

Tavaroiden pakkaaminen jatkukoon! Äsken oli pakko nukkua pienet päikkärit, lämpö ja touhuaminen ovat väsyttäneet tämän pojan 😀

Me kuulemme taas pian 🙂