Rytmin muutos

Niinkuin moni varmaan tietää, palasin töihin tiistaina. Samalla muutimme päivärytmimme alkavaksi kolme-neljä tuntia aikaisemmin kuin ennen. 

Äitiyslomalla nukuimme pitkään. Monesti heräsimme vasta puolen päivän tienoilla, kun kukaan ei vain saanut aikaiseksi nousta aikaisemmin (ellei ollut pakko) ja väsytti. Tiedostimme kyllä koko ajan, että tämä tulee loppumaan. Ekaa kertaa loppiaisena S sitten heräsi vauvan kanssa jo kahdeksalta oleskelemaan olohuoneessa ennen ensimmäisiä päiväunia (yleensä maitopullon jälkeen vielä nukutaan). Illalla sitten itse menin vauvaa nukuttamaan kymmenen tienoilla ja pääsin nukkumaan itsekin samaan aikaan. Olimme sopineet, että S hoitaa yöheräämiset, mutta kyllähän minäkin tietenkin vauvan ääntelyihin herään. Aamuun selvisimme kuitenkin vain yhdellä herätyksellä, mikä tapahtui n. kello neljän aikaan. Itse nousin aamutoimiin seitsemältä, S ja vauva nukkuivat kahdeksaan.

Viikko on nyt takana rytmin muutosta ja mielestäni se on sujunut oikein mallikkaasti. Toistaiseksi tietenkin. Illalla luetaan iltasatu ja iltamaitoa juodaan siinä viimeistään kymmeneltä, parina iltana jo yhdeksän aikoihin. Vauva jää tyytyväisenä omaan pinnikseensä katselemaan ja tämän ajan yleensä käytän omiin iltatoimiin ennen nukkumaanmenoa. Yleensä kun palaan makuuhuoneeseen, vauva on jo nukahtanut. Uutta heräämistä alkuyöstä ei ole tapahtunut, kun olen itsekin nukkumassa ja vauva on kuullut hengitykseni sekä tiennyt että läsnä ollaan, jos hätä tulee.

Vauva on heräillyt siinä neljän-kuuden aikoihin pyytämään lisää maitoa ja sen jälkeen nukutaan kahdeksaan tai jos ei ihan silloin vielä jaksa nousta niin viimeistään yhdeksältä siirrytään olohuoneeseen ihmettelemään. Yöllä vaihdetaan myös kerran vaippa. Oma töihinlähtö ajoittuu kahdeksan ja puoli yhdeksän välille, joten joskus kerkeän vain antamaan pusut rakkaille ennen ulos lähtöä.

Yllättävän helposti tämä siis on sujunut, vaikka pelkäsin, että vauva protestoisi asiaa ihan hirveästi ja alkaisi heräilemään yöllä enemmänkin. Myös illat ovat olleet rauhallisia ja vauva on jaksanut kuunnella ja katsella yhden tai kaksi hyvänyön satua. 

Poissa ollessani päivät ovat menneet melko kivuttomasti. Ainakaan eroikävää ei ole ollut havaittavissa, mikä on hyvä juttu! Rotavirusrokote on aiheuttanut vauvalle kovemman vatsan, mikä on lisännyt itkuisuutta ja vähentänyt kakkaamista. Kakasta on tullut myös kiinteämpää, melkein muovailuvahaa… :/ No kohta kaksi viikkoa on takana, joten tämänkin pitäisi helpottaa.

Vaikka rahatilanne on mikä on, on tässä kuussa paljon iloisia asioita, jotka auttavat jaksamaan! Maanantaina saamme uuden asunnon avaimet! Lisäksi varasin lääkärille ajan loppukuuhun, jolloin toivon löytyvän ratkaisun tähän neljä vuotta jatkuneeseen jatkuvaan tukkoisuuteen. Asia olisi pitänyt hoitaa jo paljon aikaisemmin, mutta kun asian esittäminen lääkärille kaikkine oireineen on hankalaa. Pelkään, että he eivät usko tai ota tätä vakavasti. No, tällä kertaa en hyväksy vastaukseksi määrittelemätöntä ylähengitystieoiretta.

Ainiin ja torstaina oli E:n fysioterapeuttikäynti! Saatiin konkreettisia kotiläksyjä kuinka oikeanpuolen suosimista saadaan vähennettyä. Eli kuinka totuttaa vauva vasemmalle kyljelleen sekä keskiasentoon. Fyssari oli yllättynyt E:n jokeltelusta, jäntevyydestä sekä silmiin katselusta. Hän oli odottanut myöskin neuvolan lähetteen perusteella ihan muotopuolta vauvaa, mutta E:n nähdessään oli tullut siihen tulokseen, että neuvolantäti oli liioitellut rankasti. Pikkuinen kuitenkin osaa kääntää päänsä myös vasemmalle ja ryhti on suora (vaikka neuvolantäti muuta sanoikin). Nyt vain myydään vauvalle ideaa, että vasen käsi on yhtä hyvä kuin oikea ja vasemmalla on paljon kivoja katseltavia! Vatsallaan oloa vältellään tai sitten sitä harjoitellaan vain siten, että me tuemme E:n suoraksi.

Meidän pöllölapsi. Tälleen tykätään olla kantoliinassa!