Pahoinvoinnista

6+5 näyttäisi kalenteri tänään.

Makaan sängyssä syöden aamupalaa. Olen syönyt tätä jo kohta tunnin ajan. Leipäpala ja kulhollinen lakkoja kera maustamattoman jogurtin. En halua nousta, koska en halua pahoinvoinnin alkavan.

Eilen oli kummipoikani ristiäiset. Nimen arvasin oikein, vanhemmat pitivät sen kaikilta salassa tilaisuuteen saakka. Aamu ei tosin alkanut niin kivasti itsellä.

Syön jos minulle tuodaan ruokaa eteen, kaikki menee, mutta auta armias jos pitää itse päättää et mitä suuhun pistää niin siinä tullaan ongelmaan. Olen nimittäin näköjään hyvin nirso. Saan päähäni jonkin maun ja mikään muu ei kelpaa (tosin jos S tuo eteen ruokaa niin se kyllä kelpaa), mutta jos itse tutkin jääkaappia niin vain tuskastun kun ei tee mieli mitään sieltä.

Eilen aamulla sitten yritin järsiä aamutoimien yhteydessä banaania. Olo oli melko hyvä. Ennen linja-autolle lähtöä vielä varmuuden vuoksi pyysin S:ää ottamaan mukaan muovipussin, jotenkin tuli sellainen olo et tämä aamiainen ei välttämättä pysy mahassa. Päästiin bussiin. Heti alkoi kuvottava olo ja äkkiä muovipussi auki ja aamiainen hyvästeli vatsani. Onneksi kukaan ei bussissa tainnut tajuta, tai sitten sain sympatiat puolelleni… Bussin vaihdossa oli vähän odotusaikaa, joten S haki Ärrältä Jaffaa ja toisen muovipussin, mutta onneksi sitä ei tarvittu.

Juhla sujui hyvin, söin pasteijoita hyvällä ruokahalulla. Kotiin päästyämme nukuin päikkärit. Neljä tuntia. Olin kyllä illalla aika sekaisin myös nälästä, pahoinvoinnista kuin väsymtksestäkin, mutta selvisin lakka-maustamatonjogurttikombolla sänkyyn ja tähän aamuun.

Nyt aamupalan loppumainingeissa mieleni tekee makarooni-meetvursti-suolakurkkusalaattia.Sitä tehtiin kotona aina iso kulhollinen (sellainen kulho missä tehdään pullataikinaa, about 5L) viikonloppuisin ja syötiin pitkin päivää. Tulee ikävä omaa äitiäkin. Eilen itkin kumminrukousta lukiessa. Kerkesin avata suuni niin tuli vain itkuista möngerrystä… Arvasin… :D