Maanantain tunnelmat, ei menkkoja

 

Eilen yönä laskeskelin kuukautiskalenterini kanssa päiviä. Koska kiertoni on ollut epäsäännöllinen niin laskin päivät 28-34 mukaan. Eli viime keskiviikko olisi ollut 28 mukaan, tämän viikon tiistai (huominen) 34 mukaan. Joten vielä pisimmän mukaan on kuukautiset vasta huomenna alkamassa.. Tein varmuuden vuoksi aamulla raskaustestin, mutta negatiivistahan se näytti.

Lisäksi eilisen jutun saamien kommenttien perusteella soitin perhesuunnitteluneuvolaan ja kysyin mitä mieltä siellä oltiin. Hoitaja käski ottaa rauhassa ja jatkaa yrittämistä, mutta ei minua niinkään se raskaaksi tulemattomuus nyt stressaa vaan se että mihin minun kuukautiseni ovat hävinneet, jotta tietäisin missä vaiheessa kiertoa ollaan menossa…. Vuoden päästä alettaisiin vasta tutkia onko jotain vialla. Toisin sanoen, jos tahdon selvittää tätä asiaa niin sit täytyy hankkia aika yksityiselle. Huoh..

S ei varmaan pistä pahaksi, jos olen joka päivä haluamassa seksiä, päinvastoin… 😀 Mutta luulen, että jossain vaiheessa hänelle tulee stoppi (”Tahdot vain vauvan!! Tästä on tullut työtä!! En tykkää yhtään (vaikka oikeasti tykkään)”). Joten jos edes vähän tietäisin missä vaiheessa mennään niin sitä voisi sit oikeaan aikaan lisätä. Meneekö liian vaikeeks vai pitäisikö vain olla ajattelematta asiaa ja olla stressaamatta? Pitäisi…Tuplahuoh..

Jatketaanpas vähän mukavemmilla aiheilla…

Tällä hetkellä yritän olla jännittämättä liikaa kaverin lasketun ajan lähestymistä. Hän pyysi minut kummiksi, joten saan elämääni toisen kummilapsen! Tällä kertaa onneksi asutaan samassa kaupungissa niin pääsee näkemään pientä sit paremmin.

Toinen kummilapseni on minun isoveljen tytär (Lilla täytti neljä vuotta syyskuussa) ja siitä on nyt vuosi kun viimeksi nähtiin. He asuvat Kemiönsaarella. Ajattelin tehdä Lillalle lastensatukirjan joululahjaksi, sitäkin pitäisi alkaa suunnittelemaan… 1.5 vuotta  sitten ”muuten vaan” -lahjaksi Lilla sai minulta itse tehdyn satukirjan nimeltään ”Prinsessa ja tähtityttö”. Lilla tykkäsi siitä kovasti silloin, oli kuulemma ilmeet osuneet niin isoiksi, jotta pienempikin tunnisti erilaiset tunteet kuten kiukun, surun ja ilon helposti.

Minä siis piirrän ja välillä kirjoittelenkin (jäänyt vähemmälle, mitä nyt käsikirjoituksia aina välillä). Olen tehnyt myöskin sarjakuvia, joista muutama on nähtävissä netissä (jos kiinnostaa): Äidinvaisto , Pujo ja Seikkailu. Kaikki kyseiset sarjakuvat ovat tehty 24 tunnissa yhteenmenoon tapahtumassa nimeltään 24h Comic Day.

Tähän väliin mainostan törkeästi sarjakuvaseuraamme:

Sarjakuvaseuramme (Keski-Suomen Sarjakuvaseura) julkaisee kerran vuodessa yhteisjulkaisun, johon olen myöskin tehnyt juttuja. Tänä vuonna tarinani oli Arkkusaari ja hahmoina olivat fretit. Sivulta löytyy myös kokoontumisajat ja-paikka sekä albumien tilausohjeet, jos haluat osallistua tai tukea meidän toimintaamme.