Niin kuin varmaan moni muistaa, harrastan cosplayta. Tai enää vain harvoin. Mutta pidän edelleen asujen tekemisestä ja coneihin osallistumisesta, vaikka mielenkiintoni onkin siirtynyt enemmän sarjakuvien tekemiseen ja lukemiseen kuin muuhun oheistoimintaan. Ja en tee niin hienoja ja monimutkaisia asuja kuin monet muut cosplayaajat, joten mikäs muukaan kuin alemmuuskompleksi iskee. 😀 On minulla tälläkin hetkellä yksi ikuisuusprojekti käynnissä (mikä tosin on tosi helppo, en vain ole saanut tehtyä…), ehkä se valmistuu joskus kun inspiraatio taas iskee. 

Kuvan asu on ensimmäinen ikuisuusprojektini, joka lopulta valmistui kolmen vuoden jälkeen aloittamisesta. 

No, joka vuotinen Tampere Kuplii -tapahtuma on pian käsillä ja pakkohan jotain oli tehdä. Ennen jokaista tapahtumaa iskee nostalginen tunnelma huonosti nukutuista öistä, jotka kuluivat asun viimeistelyyn ja siihen jännitykseen minkä sai, kun ensimmäistä kertaa koko komeuden laittoi päälle. Näyttääkö hyvältä ja langanpätkät eivät pilkistä? Tunnistaako kukaan hahmoa? Kehuukohan kukaan tai pyytääkö saada lupaa valokuvata? Joten sainkin idean, että teen vauvalle hänen ensimmäisen cosplay-asun! Jotain helppoa ja supersöpöä! Kigurumi! Pokemon! Loputtomasti vaihtoehtoja! 😀 

Tästä se muotoutuu. Charmander-kigurumi.

Kaavojen mallina käytin vauvan kevythaalaria, joka vastasi suunnilleen sellaista haalaria jonka tahdoin. Ostin vähän enemmän kangasta kuin olisin tarvinnut, mutta ajattelin, että jos menee vikaan niin ei tarvitse kangaskauppaan lähteä useaan otteeseen. Eli ostin keltaista kangasta 0,5 metriä ja oranssia 1,5 metriä. Sekä 40 cm pitkän keltaisen vetoketjun. Tuosta kuvasta puuttuvat vielä häntä sekä Charmanderin kasvot hupusta sekä pieniä lisäyksiä, kuten valkoiset kynnet hihojen suulta ja oranssista kankaasta tehdyt tossut, joissa myöskin tulee olemaan valkoiset kynnet. Ne olisi tarkoitus tehdä. Tähän mennessä olen saanut kaiken kuvassa olevan ommeltua yhteen. 

Muistan ensimmäisessä conissa ollessani nähneeni pariskunnan ja heidän lapsensa, ja he olivat kaikki pukeutuneet asuihinsa (samasta sarjasta, en kyllä muista yhtään mistä) ja mietimme kaverini kanssa, että vau, kunhan meilläkin on omia lapsia niin sit pääsee pukemaan niitä pikkuisia cosplayasuihin! Voi ei kuinka suloista!! Ja tässä sitä nyt sit ollaan. Melkein kymmenen vuotta myöhemmin, tekemässä ensimmäistä cosplayasua minun omalle pikkuiselle murpelolle!

<3