Suunnitelmat muuttuvat

Niin.. 

Mitähän sitä edes kirjoittaisi.

Aloitetaan siitä että vauvalla on kaikki hyvin masussa. Kovasti potkitaan ja harjoitussupistuksia tuli torstaina kyllä ihan riittämiin asti (juuri kun pääsin sanomasta, että ei niitä paljoa ole). Eivät kipeitä, mutta maha kovana ei ollut kovin mukavat oltavat siltikään. Edelleen kipeä kohta navan vieressä mihin vauva painaa jotain osaansa jatkuvasti eikä harjoitussupistukset auta asiaan.  

No sitten niihin suunnitelman muutoksiin. S lähtee siviilipalveluksen perehdytysosioon maanantaina. Lapinjärvelle. Neljäksi viikkoa. Juuri ennen synnytystä. 

Niin. Kuulin asiasta eilen, perjantaina.

Googlailin jonkin aikaa siviilipalveluslakia ja yritin löytää jotain tietoa voiko mies jäädä vanhempainvapaalle, jos suorittaa siviilipalvelusta. Ei ilmeisesti voi… Ellei pidä henkilökohtaista syylomaa (HSL liittyy jotenkin taloudellisiin asioihin tai siihen ettei löydy esmes sitä sivarinsuorittamispaikkaa, katsotaan onnistuuko tässä tilanteessa). Lapsen synnyttyä hän voi olla kotona 12 päivää. 

Toisaalta hieno tilaisuushan hänen nyt olisi saada työkokemusta, mutta tämän kaiken ajoitus… Vanhempainvapaan kohtalo ehkä eniten mietityttää…

Synnytyskin kun on niin lähellä, ei hirveästi tekisi mieli olla yksin kotona. Voihan tietty olla että menee yliaikaiseksi (laskettu 26.päivä) ja S pääsee kotiin 27.päivä. Kysyin äidiltä, voisiko hän tulla viimeiseksi viikoksi (esmes 23.päivä eteenpäin) viettämään aikaa kanssani, jotta en olisi yksin jos synnytys alkaa silloin kun S ei ole täällä. Lapinjärveltä kuitenkin menee julkisilla (tai millä nyt sattuu pääsemään) niin Jyväskylään jokunen hetki. Ja tahdon et S olisi synnytyksessä mukana. Kyllä minä siitä selviän tietysti yksinkin, mutta ei tämä nyt oikein tunnu ideaalitilanteelta miltään kantilta katsottuna. 

Ensi viikolla nähdään mikä skenaario toteutuu… ja mitä sivaripalveluskeskus oikein sanoo näistä asioista… Päivä kerrallaan.