Tolkienia iltasaduksi

Aloitin lukemaan Tolkienin Hobittia vauvalle iltaruokinnan yhteydessä. Varsinkin kun vauva tankkaa yötä varten pitkään ja hartaudella, ajattelin myös huvittaa itseäni samalla ja lukea kirjaa ääneen. Olen lukenut Hobitin itse varmaan viisi kertaa (puoleen väliin useammin, aloitan sen useasti vuodessa uudelleen, mutta pääsen yleensä kohtaan, jossa ollaan juuri päästy pois Moriasta). Lisäksi minulta löytyy Tolkienin satukirjoja sekä Taru Sormusten Herrasta, Silmarillion, Húrinin lasten tarina ja Keskeneräisten tarujen kirja. Eli E:lle riittää iltasatukirjoja ennen kuin hän tahtoo itse päättää mitä luetaan. Olen hankkinut kirjakerhoista alennuksella useita Nalle Puh-kirjoja, mutta vielä E:lle on tärkeämpää vain kuulla äidin ääntä mahdollisimman paljon. E jokelteleekin myös ruokailun aikana ja hymyjä irtoaa, kun äiti kertoo Bilbon edesottamuksista.

Lisäksi rakastan ääneen lukemista! Luemme S:n kanssa useasti toisillemme vuoronperään jotain keskeneräistä kirjaa. Tykkään niistä hetkistä eritoten! Äänellä tarinaan eläytyminen tuo ihan erilaisen fiiliksen koko kirjaan! Ehkä tämä lukuharrastus on myös yksi syy miksi me juttelemme keskenämme enemmän englanniksi kuin suomeksi. Useat kirjamme kun ovat englanniksi. Tuleepahan käytettyä kieltä, ettei aivan ruostu! 

Isin valinta iltasaduksi