Moro

Kristaliina sano et Mindeka oli keksiny tämmöse murrehaasteen. Että pitäs kirjottaa sillee niinku juttelis jonku kaverin kaa. Nii mää ny si kans kokeilen, mutta en kirjota esiin rajapidennyksii enkä muitakaa vaikeita juttuja.

Ja ny täytyy heti si myäntää, että en oikeesti oo syntyjäni tamperellaine, mutta tarpeeks läheltä kuitenki että voin kirjottaa tän postauksen otsikoks moro. Ja oohan mää täälä ny jo useemma vuade asunu.

No ni eli mun on pitäny kirjottaa aika monta kertaa tänne plokiin. Nelssoni on ny yli yheksän kuukautta ja on ollu isämpäivä ja joulu ja kaikkee. En voi ihan kaikesta kirjottaa koska en ehi.

Mitä siis toi poika ny osaa. Se tyäntelee tota kävelykärryään riamuissaan, melkein juaksee jo. Joskus se vahingossa seisoo ilman tukee, mutta heti ku se tajuaa et ei se ei pidäkkää mistää kii nii sit se laskeutuu rauhallisesti istumaa. Nelsson tuntee jo aika monta sanaa – ollaan päätelty reaktioista. Se tissi, sitte istu (alas), kissa, käsipesu, pisu. Ehkä myäs (tuukko) syliin, potta/pottu ja vaippa. Ollaa ajateltu ottaa käyttöö myäs tukiviittomia, ja joskus viitotaanki kiitos ja istu. Ku jossain Vavvalehdessä oli joskus.

Yät menee vaihtelevasti. Viätettiin joulu mun vanhemien luana, oltiin siä viikko. Eka yä viaraassa pinnasängyssä oli levoton, seuraava ihan oo koo, mut sit meni vähä lekkeriks. Kotiin ku tultiin nii eka yä meni taas aika huanosti, valvottiin varmaa muutama tunti, mut sitte viime yä meni kahdella heräämisellä plus syätöllä. Me tosiaan ollaan kaks kertaa päästy yäsyämisestä eroon mut sitte se vaan on tullu takasi. Että ehkä meijänki pitäs ruveta unikouluttaan tota lasta sillai kunnolla. Papris ainaki innosti mua (taas) niin että voitas kokeilla. Jos Pertsa pystyy siihen niin kai Nelssoniki pystyy. Tai ehkä se o vaa meistä vanhemmista kii.

Vaikka välillä tuntuuki että Nelssonilla oikeesti on nälkä. Ku imetän viälä aika paljon, ja maito kai sulaa nii äkkiä, että voisko se sitte johtaa siihen että lapsella on nälkä yällä? Vai onks sillä? Vaikka neuvolantäti sanooki että ei kolmekuisella enää oo nälkä yällä. Mutta kai sillä ny voi olla nälkä ku mullaki o joskus yällä nälkä. Vaikka kyllä me kaurapuurot aina syädään illalla. Ja panaania. No joo no mää aattelin ny että ruvetaan syämää kiinteitä vähä enemmä päivisin nii sitte jos se auttais niitä öitäki ettei tarttis syädä. Ku selvästi ne yät ku ei oo tarvinnu syättää nii Nelsson ei oo ees vaatinu tissiä. Jos se on heränny nii se on vaa sit nukahtanu kun on silitelly tai ottanu sen sylii. Sit taas toisina öinä jos on nälkä nii se huutaa vaan kunnes saa tissiä. Niinku vaikka puali tuntiiki. Ei sitä jaksa ihmine kuunnella.

Seuraavaks aijon kyllä kirjottaa siitä isänpäivästä. Tai kirjotan mialuummin vaikka isästä, nii näyttää enemmän siltä etten oo myähässä. Ku haluun näyttää teille ton kortin mikä Nelssonin kaa tehtiin.

Nii ja hei, jos kommentoitte jotai, nii kommentoikaa omalla puhekiälellänne! Elikkä idiolektillanne!

Ja viä tämmöne murrelinkki jos kiinnostaa: http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/etusivu.html. Löytyy pikku näytteitäki!

Nii ja tää on muute täyttä huijjausta tää, koska kyllä mää joskus sanon kans että ”myös” enkä aina ”myäs”. Mut ny mää kirjotin kaikki että ”myäs”. Vaikeeta.