Avioliitto on vene

Kaksi vuotta sitten menin naimisiin.

En koskaan ajatellut, että sinä päivänä purjehtisin mieheni kanssa yhdessä avioliiton satamaan, enkä tajua, kuka höpömieli koko sanonnan on edes keksinyt. Ei avioliitto ole mikään rauhan tyyssija, pitkän matkan viimeinen etappi, joku ”perillä”. Kuulostaa minusta enemmänkin haudalta.

Kun sanoin ”tahdon”, en tahtonut ihan mitä tahansa. Tahdoin laskea mieheni kanssa pikku purtemme vesille, ja pysyä siinä samassa veneessä koko matkan ajan, kunnioittaen ja rakastaen, vaikka sitten tahdonvoimalla. Avioliitto on vene eikä satama, elämää eikä hauta.

Ja se meri, huh. Tyynellä pärjää tietenkin ihan hyvin, mutta myrsky on liiton mitta. Venettä pitää ohjata yhdessä samaan suuntaan, mikä on joskus aivan vietävän vaikeaa. Mieheni mummi sen sanoi häissä ja muistuttelee aina silloin tällöin: ”Pitäkää aina toisianne kädestä kiinni. Määkin oon joskus niin vihanen ukille, mutta sillonkin mää menen ja pidän sen kädestä kiinni vaikka hampaat irvessä.” Mummilla ja ukilla on neljäkymmentä avioliittovuotta takanaan, joten heiltä otan kyllä kaikki neuvot vastaan.

Silloin, kun toisessa näkee vain virheitä eikä itsessäänkään juuri mitään hyvää, pitää nostaa katse kompassiin, pois itsestä. Me ollaan valittu kompassiksi Jumala ja Hänen Sanansa; tämä kompassi osoittaa aina oikeaan.

Merille lähdössä.

Kaksi vuotta sitten sää oli kaunis (kuin morsian?). Aurinko paistoi lämpimästi, ja tuuli juuri sopivasti niin, ettei tullut kuuma mutta kampauskaan ei tuivertunut harakanpesäksi. Koko päivä oli täynnä naurua ja laulua ja Louhisaaren juomaa. Koivuja ovenpielissä, aurinko kimmeltämässä järven pinnalla ja sitä rataa. Mansikkakakku ensimmäistä kertaa kummankaan juhlissa – ollaan molemmat synnytty joulukuussa. Lauloin miehelleni itse tekemäni kappaleen, poseerasin sen kanssa viljapellossa, äidin vanhat hääkengät hellivät jalkoja koko päivän. Yövyin järven rannalla pikku majassa, ukkoni kainalossa.

Ja tästä vielä häävalssifiilistelyä: Scandinavian Music Group, Ilman sinua olen lyijyä.

//www.youtube.com/embed/gxXnxCE04AQ

(Anteeksi, klipin taustakuva on ihan kamala!)

Kuva: Mikael Hautala / Kuvastin