Lapseni on nero?

Tänä aamuna päristelin Nelsonille, koska se oli siitä hauskaa. Nelsonille iski jokin nerouskohtaus, koska se selvästi alkoi päristelemään takaisin. Ei ehkä yhtä hienosti huulillaan niin kuin äitinsä, mutta selkeää pärinää sieltä suusta tuli. (Ja sylkikuplia.) Päristelin vielä lisää, ja poika toisti naureskellen perässä. Voiko lapseni olla nero? Koska päristelyn matkiminen selkeästi on neroutta.

Olen kyllä tietoinen äitiyden tuomasta lapseni on yliälykäs -harhasta – voihan kyse olla ihan vain sattumasta tai sitten siitä, että kaikki kolmikuisethan tollai tekee, kun muutenkin harjoittelee äänteitä. Yksi ilta Nelson harjoitteli ahkerasti k:ta. Hellyttävää, varsinkin kielitieteilijän mielestä.

Pliis, kertokaa! Onko lapseni nero? Edes kielellisesti lahjakas? Ihan normaali?