Keväinen heräteostos

Kävin äsken kaupassa. Marketeissa on jotain ihmeellisen kiehtovaa. Kauppareissuun menee usein melkein tunti (tänään selvisin puolessa tunnissa, jee!), kun pohdiskelen, mitä syötäisiin ja kumpi on parempaa (makeampaa/ekologisempaa/eettisempää suhteessa hintaan) hunajaa. Tämä kaikki siis S-Marketissa, Prismaan pitää varata paljon enemmän aikaa. Parasta on, kun saa mennä kauppaan ilman vauvaa lasta, kun ei ole rattaita ja voi ottaa kärryt.

Tein vähän heräteostoksia: purjon ostin ja Myllyn Paras -kierremakaronia, vaikka yleensä ostan Rainbow’ta. (Myllyn Parhaassa oli pienempi kilohinta.) Ja tulppaaneja. Okei, aika kesyä, mutta katsokaas näitä:

DSC09528.JPG

SIEMENIÄ. Tilliä, basilikaa, timjamia, minttua ja KEHÄKUKKIA 😀

Jooh elikkäs meillä kasvaa ensi kesänä kauniita yrttejä söpöissä ruukuissa etelänpuoleisella ikkunalaudalla. Paitsi että meillä varmaan on vain ne ruukut, ja koska meidän asunnossa etelässä on vain seinää, ne nöpöttää joko pohjoisella tai läntisellä ikkunalla. (No lännessä tietysti, sinne paistaa aurinko edes joskus.)

Nyt on siis siemenet ostettu. Mitä teen seuraavaksi?

Suhteet Sisustus Ystävät ja perhe Höpsöä

Ensimmäinen sana?

Tilanne: Olemme koko perheen voimin iltapalalla. Nelson saa puuroa, isi ja äiti sanovat, että nam nam onko hyvää nam nam hyvää puuroa. Nelson sanoo nam nam (ja näyttää tosi onnelliselta). Olemme tietenkin kunnon vanhempien lailla aivan ällistyneitä lapsemme suuren nerouden edessä. Sanoko se nam nam? Toisto ei ollut mikään sattuma, sillä nam nam (tai nan nan tai ham ham) kuului pojan suusta useamman kerran iltapalan aikana.

Onko nam nam siis Nelsonin ensimmäinen sana? Järkeilin, että ei, koska ensimmäisellä sanalla pitää olla jokin kommunikatiivinen merkitys. Pelkkä toisto ei siis riitä.

Toisin sanoen en halua, että lapseni ensimmäinen sana on nam nam. Äiti tai pissahätä sen sijaan sopisi vallan mainiosti. Mutta hei, eihän se ollut kuin vain toistoa!

Paitsi sitten kävi niin, että mieheni oli Nelsonin kanssa kaksin kotona. Nelson puuhaili omiaan, ja konttasi sitten keittiön ovelle, katsoi sohvalla istuvaa isää ja sanoi: ”Äääääää!”

”Onks sun nälkä?” isä kysyi.

”Mam mam”, vastasi vauva, ja pääsi syömään.

Suhteet Ystävät ja perhe Ajattelin tänään