Sain taannoin niinkin omaperäisen idean kuin askarrella äitienpäiväksi kädenjälkikortit. Pitää varmaan selvittää, mistä on kyse, koska kukaan ei varmasti ole koskaan nähnytkään moisia. Käydään siis hakemassa sormivärejä Tiimarista, sotketaan niillä mm. kädet ja lätätään kartongille värikäs jälki – sekä oma että vauvan. Tosi helppoa siihen asti, kunnes korttiin pitäisi saada painettua vauvan kädenjälkeä edes hämärästi muistuttava tuhru.

Noin kymmenen yritystä painaa oranssi vauvan kädenjälki mummon korttiin. Mutta kuinka tuo vihreä onnistui?

Kokeiltiin painaa vauvan kättä paperiin ja paperia käteen, mutta lopputulos oli aina vain epämääräinen läiskä. Ei auttanut kuin googlettaa. Vauva.fi:n foorumilla joku viisas äiti kertoi onnistuneensa vauvan kädenjäljen painamisessa vauvan nukkuessa.

Oho, tuohan nukahti. Kokeiltaisiinko mekin?

Joo. Ja se toimi. Jostain syystä vauvan käsi ei enää menekään nyrkkiin, kun se nukkuu. Saatiin lähes täydelliset kädenjäljet painettua, ja samaan syssyyn painettiin käden- ja jalanjäljet vauvakirjankin sivuille. Sitten isi meni kylvettämään pojan ja äiti jäi siivoamaan jälkiä.

Askartelustudio: sanomalehteä, kartonkia, paperileikkuri, sormiväripurkit, pensselit, talouspaperirulla, saippuaa, vettä ja kosteuspyyhkeitä.