Perhe pedissä

Nelsonilla oli eilen vähän vaikea päivä. Poika oli ollut käytännössä vain minun kanssani viimeiset kaksi päivää, ja sitten se joutuikin mummon hoiviin pariksi tunniksi. Kotiin palattuani Nelson sitten halusikin olla koko ajan vain minun sylissäni – lattiallakin alkoi hetikohta itkettää. Omassa sängyssä nukkumisesta ei olisi tullut mitään, joten kävimme nukkumaan meidän sänkyyn sitten yhdessä koko perhe. Se tuntui jotenkin kauhean mukavalta, ja sanoin siitä miehellekin.

”Musta tuntuu jotenkin kauheen luonnolliselta nukkua näin yhdessä.”

”Miltä muulta sen tarvis tuntuakaan?”

”Siis luonnollisemmalta kun laittaa vauva tonne pinnasänkyyn.”

”Niin. Me ollaan tässä. Koko meidän perhe.”

 

Rakastan teitä, mun perhe <3