Sininen joulu Lontoossa.
Sinistä yötä aloittaessani kuvittelin voivani päivittää tätä ainakin kolme kertaa viikossa.
Kolme kertaa hupeni todella nopeasti kahteen kertaan.
Sitten yhteen.
Nyt huomaan häpeän puna poskillani päivittäväni virtuaalista päiväkirjaani pari kertaa kuukaudessa.
Halu kirjoittaa piiloutuu harmittavan usein väsyneiden silmien, pitkien junamatkojen, kuvien muokkaamisen, joulumarkkinoiden suunnittelun, kirjannidontakurssien,”minkä värinen on aurasi” testien, ja ostolistojen alle.
Aion nyt pienen viiden päivän minilomani alkamisen kunniaksi lopettaa itseni soimaamisen kirjoittamisen vähyydestä, ja julistaa mielelleni ja siniselle yölle (joulu)rauhan.
Rauhallista joulua kaikille lukijoilleni ja lilyläisille!