Päämääränäni oli vierailla eteläafrikkalaisen Marlene Dumasin näyttelyssä, ja olla välittämättä kilometrien korkuisista liukuportaista, kaikuvista huudoista, ihmistungoksista, kiljuvista kouluryhmistä. Huoneissa tuoksui maali, ja teokset roikkuivat seinällä kehystämättöminä, rehellisinä, avoimina.