Toimiston ovi kolahtaa kiinni, ja säpsähdän hereille posket tyynynpainaumia täynnä. Kello on viisi aamulla, ja siivooja astelee sisään imurinsa kanssa. Kyllä, se meni jo. Melkein. Yövuoro. Yö. Sininen, joskus musta, usein äärimmäisen pitkä. Hyvinä aamuina kirkkaan pinkin värinen. Positiivisena valittajaihmisenä päätin listata yökukkumisen hyviä puolia. Onhan niitä. Ehkä. Hiljaisuus. Tyhjät junat, hylätyt bussipysäkit. Vain minä, […]

85-vuotias Milan Kundera ilmoitti hiljattain julkaisevansa uusimman kirjansa englanniksi käännettynä ensi kesänä – ensimmäistä kertaa  yli 13 vuoteen. Samalla hetkellä, kuin kohtalon sanelemana, sattui työpaikan kirjahyllystä käteeni eksymään kirjailijan vuonna 1984 julkaisema klassikko The Unbearable Lightness of Being. Visuaalisena ja turhamaisena ihmisenä huomioni kiinnittyi ensimmäisenä ei teoksen nimeen vaan tietenkin ihanan käsinpiirretyn näköiseen kanteen (jonka […]

Tunnen outoa myötähäpeää lukiessani naisille suunnattuja artikkeleita ja katsellessani naisille suunnattuja tv-ohjelmia. Luen ja katselen niitä salaa – salaa itseltäni. Jos löydän itseni lukemasta how to-artikkelia sukkahousujen ostamisesta, hymyilen nolona ja käännän anteeksipyydellen sivua. En missään tapauksessa miellä itseäni poikatytöksi, joka heittää ronskia läppää poikien kanssa ja lukee moottoripyörälehtiä. En ole edes se meikitön, mutta […]

Ei-niin-salainen paheeni ovat kauniit ruoka- ja lifestyle kuvat. Niitä on vaikea yhdistää arty fartsy kuvien kanssa, mutta yritän kuitenkin. Letkeän venyttelevään sunnuntaihin sopii kävely Victoria Parkissa, ja piipahdus Lauriston Roadilla sijaitsevassa The Lauriston-pubissa ja sitä vastapäätä sijaitsevassa The Loafing Cafessa (hurraa punajuuri-juustokakulle!). Alueeltä pääsee helposti Homertoniin, joka vielä vuonna 2010 oli se rähjäinen Hackneyn kupeessa […]

Kuten olet varmaan jo huomannut, minulla on pakkomielle kuvata kahvikuppeja. Tuo energisoiva, samettinen ihmeneste inspirioi, luo uskoa tulevaisuuteen ja virkistää. Suomalainen vetinen vastike ei missään nimessä löydä tietään top-listalleni – edelleenkään en ole oppinut ymmärtämään niitä ulkosuomalaisia, jotka koto-Suomessa vieraillessaan aina raahaavat kilokaupalla pauligeja mukanaan ja vannovat käsi sydämellä tuon laihan mutta kitkerän litkun nimeen. […]

Kävin tuossa hiljattain Crafty Fox-markkinoilla hipelöimässä söpöjä kissatatuointeja, käsikoruja, ja käsinpainettuja tekstiilejä. Tällä kertaamarkkinat järjestettiin vanhalla neighborhoodillani eli Peckhamissa, jossa asuin Lontoon ensimmäisen vuoteni. Ihmisiä on edelleen paljon, värikkäät hedelmä- ja lihakaupat huutelevat viimeisimpiä tarjouksiaan, ja musiikki soi niin ohi kaahailevista autoista kuin asuntojen ikkunoistakin. Viekas kettu järjestää markkinoita Peckhamin lisäksi myös Brixtonissa ja Dalstonissa. […]

Jokainen teistä on varmasti joskus tehnyt jääkynttilöitä. Jos et, on korkea aika kokeilla. Valkoinen täysikuu sai lumen loistamaan ja tähdet kimalsivat tumman taivaan pinnalla kuin tilauksesta, kun koristelimme Saimaan kynttilöillä. Tavanomaista kirkkaamman taivaan sokaisemana innostuin myös opiskelijamaiseen kameran valotusajalla leikkimiseen – en vain yksinkertaisesti voinut hillitä itseäni.    

Viikko Suomessa tuntui tunnilta. Hiihdin puuterilumessa, tein jääkynttilöitä, ihailin kirkasta täysikuuta, valokuvasin sormet kohmeessa ja potkukelkkailin pitkin jäätynyttä Saimaata. Sain jopa nauttia auringosta kahtena päivänä, ohessa todiste siitä. Aloitin myös uuden projektin, josta julkaisen lisätietoa saatuani sadat kuvani käsiteltyä esityiskelpoiseen kuntoon. Vinkki: hanke pitää sisällään jäätä.