Tag: #Taide

Viikko Suomessa tuntui tunnilta. Hiihdin puuterilumessa, tein jääkynttilöitä, ihailin kirkasta täysikuuta, valokuvasin sormet kohmeessa ja potkukelkkailin pitkin jäätynyttä Saimaata. Sain jopa nauttia auringosta kahtena päivänä, ohessa todiste siitä. Aloitin myös uuden projektin, josta julkaisen lisätietoa saatuani sadat kuvani käsiteltyä esityiskelpoiseen kuntoon. Vinkki: hanke pitää sisällään jäätä.  

  Numerologian mukaan elämän polun lukuni on kaksi, jonka seurauksena pyrin yleensä välttämään kuvien esittämistä pareittain. Ohessa viimeaikaisia kuvituksiani.Vesivärejä, akryylimaalia ja muistoja vaellusretkeltäni.

Löysin tämän ihanaisen kaunokaisen naapurini eteen heitetyltä roskalavalta. Mukava yllätys oli myös se, että tähän 100-vuotiaan kameran kanssa voi käyttää 120mm filmiä. En ole koskaan käyttänyt laatikkokameraa enkä missään nimessä ole tekniikan ihmelapsi, eli ansaitsen tässä tapauksessa kyllä todella monta pääntaputusta.

Kävin ennen Lontooseen paluutani Ateneumissa Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyssä. Hänen maalaustensa ja piirrostensa muisteleminen saa vieläkin (näin huiman kahden päivän jälkeen) onnen tunteen pyyhkäisemään lävitseni. Päällimäisenä mieleen jäi Janssonin töiden naiivi vilpittömyys ja eskapismi. Nykytaiteen shokeeraushakuiset verilakanat, skitsofreenisen näköiseksi muokatut nuket, poltetut lastenvaatteet ja peltipurkeista kootut muka-älykkäät installaatiot tuntuivat vain kaukaiselta (pahalta) unelta. Kun taide on […]

Lapin aurinko, kirpeät tuulet, punaiset posket, kirkkaat silmät ja puuterimaisena pöllyävä lumi on nyt tiivistetty pysyväksi muistoksi lehden kansien väliin. Voin ylpeänä kertoa, että Thistle- lehti julkaisi valokuvamaalauksiani kesän ”Wilderness” numerossaan.   

Havahdun hereille. Edessäni olevat paperit ovat täynnä tuherruksia ja käsissäni on mustetta. Paperin edessä, takana, ihme ettei pöydässäkin. Kuulakärkikynää, kaarteita, ympyröitä. Jokos se kuukausi meni, varmistan toimiston ilmastoinnin ja tietokoneiden huminan säestäessä kysymystäni taustalla. Näppäimistön näpyttely lakkaa hetkeksi. Kyllä. Meni se, sanoo etäinen ääni jostain kauempaa. Tasainen näpyttely alkaa taas. Nyt on itse asiassa jo […]

Lapsena syötin kuolleita hyönteisiä mökkimme metsässä asuville lihansyöjäkasveille. Hämmästelin kasvien punakarvaista suuta ja kykyä sulattaa kokonaisia eläviä otuksia.Nykyään saisin vastaavasta varmasti hieman outoja katseita. Seison kasvihuoneessa, ja tuijotan lihansyöjäkasveja taas silmästä silmään. Ihan saman näköisiä kuin ennenkin. Punaiset tuntosarvimaiset karvahaivenet, kaartuva varsi, pyöreä kärki. Erona edelliseen kertaan on se, että välissämme on lasi.Kew Gardens on […]