4D-miniä

Oivoi, voikohan tästä aiheeesta edes kirjoittaa… No, ajatellaan, että luen tämän itse jonkun vuoden kuluttua ja olen sitten vielä enemmän muuttunut ihminen, kuin se kassajonossa kärsivällisyyttä osoittanut minäni.

Joulun lähestyessä lähestyy myös oman sukuni puolella täysin tuntematon käsite, nimittäin pakkosukulointi, puolison suvun seurassa. 

Sukulaisten kanssa seurustelu tuntuu jakavan kansakunnan kahtia. Toiset viihtyvät kaikkien kanssa loistavasti, ja toiset kammoavat sekä omia että puolison sukulaisia. Itselleni on kovin vaikeaa tajuta, miksi pitäisi säännöllisesti viettää aikaa sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa itsellä ei ole mitään yhteistä. Eikä nyt taaskaan pidä ymmärtää väärin. Minulle ei ole mitään erityistä heitä vastaan. Tiedättehän tilanteen, kun joskus puhuu jonkun ihmisen kanssa ihan samaa kieltä lingivistisestä näkökulmasta, mutta kumpikaan ei vaan ymmärrä toisiaan? 

Olen sitä mieltä että kaikista ihmisistä ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Ja ponnistelen kyllä aktiivisesti sen toimeentulemisen eteen. Kuitenkin, kun joka suhteen hyvin erilaisista taustoista ja lähtökohdista tulevat ihmiset joutuvat seurustelemaan keskenään, keskustelunaiheet tyrehtyvät nopeasti, olettaen siis että mitään keskustelun tapaista on edes yritetty. 

Olen varmasti sellainen neloskanavan 4d-miniät helvetistä -tyyppi. Olen aika valikoiva, pidän tietystä järjestyksestä, elämänarvoni ovat eri maailmasta, pidän tiettyjä ilmaisuja tietyistä kansaryhmistä epäsopivina, olen kiinnostunut hyvin erilaisista asioista, summa summarum, ei tarvita kuin muutama lause, ja ristiriita on luotu. Pyrin pitämään suuni melko soukalla, sillä en halua loukata ketään, sillä se on turhaa eikä edistä asioita mihinkään, mutta toisaalta turhautuminen siinä sitten kasvaa.

Voisinkohan joululahjaksi itselleni toivoa pidempiä hermoja ja laajempaa näkemystä ja ymmärrystä?