Lauantai-illan huumaa
Huh. Vaikka tämän perheen kasaisi lähtökuntoon lauantai-aamuna ennen yhdeksää, reissusta ei palattaisi ennen neljää.
Koska olemme aktiivisesti vältelleet talousostosten tekoa muutaman viikon, suoristimme kaikki kolme selkämme ja lähdimme vessapaperijahtiin. Ja urbaaniin ruoanmetsästykseen.
Tarkan markan (vai pitääkö nykyään sanoa euron) vartijana ja kelpo emäntänä olen yrittänyt aina suunnitella viikon ruoat etukäteen niin, että viikolla tarvitsee korkeintaan hakea kaupasta maitoa. Tänään pyrittiin palaamaan tähän pienen lipsahduksen jälkeen.
Mutta huhheijaa, miten siitä reissusta tuli niin pitkä? No toisaalta: Votkinin lihaliikkeen kautta kultasepälle ja uusi paristo kelloon, maidot ja vessapaperit yms marketista, koulutöihin materiaalin hankinta ja miehelle kolmet uudet farkut (pitäisikö tehdä oma postaus aiheesta: miehelle Levikset, Nudie Jeansit ja Cheap Mondayt yhteenä 100€?). Täällä miehen vaatekaapin kevättyhjennys tehtiin nimittäin näin ”Apua, mulla ei ole enää yksiäkään ehjiä farkkua” -No anna mä katon. Voi luoja, eihän täällä ole enää housuja lankaan, pelkkiä langapätkiä paikkojen laitamilla?!?!?!
Vaellukselta palauttuamme oli karmaiseva nälkä. Ruoaksi laitetiin yhteisvoimin ”miessalaattia”. Tämä salaatti käy useimmille tuntemilleni vannoutuneille lihapullien ystävälle myös pääruoaksi.
Salalaattiin tulee
- Perunaa (käytän yleensä puikulaa, muukin käy)
- Oliiviöljyä
- Suolaa ja pippuria
- Valkosipulin kynsi
- Salaattia tai paria, vaikkapa jääsalaattia ja tammenlehvää tai vuonankaalia
- Kurkkua
- Tomaatteja (käytän usein noita miniversioita)
- Paprikaa
- Savukylkeä tai pekonia, lihaa syömätön laittaa vaikka halloumia.
Oman makunsa mukaan voi mukaan lisätä vaikka
- Avokadoa
- Mozzarellaa/Fetaa
- Pastettua kananmunaa
Homma lähtee käyntiin niin, että sillä aikaa kun savukylki/pekoni paistuu miedolla lämmöllä pannulla, perunat kuoritaan ja viipaloidaan n. 2-4 mm:n paksuisiksi siivuiksi.
Kun liha on sellaista kuin omaan makuun sopii, laitetaan se hetkeksi syrjään, huudellaan vähän pannua, laitetaan siihen perunoiden määrästä riippuen n. 1/2-1 dl oliiviöljyä ja kipataan perunat öljyyn kiehumaan. Hellalla ei saa nyt olla liikaa hönkää, etteivät perunat pala. Tarkoitus on kypsentää ne öljyssä niin, että ne ovat pinnalta rapsakoita mutta sisältä pehmeitä. Lisää pannuun tässä vaiheessa valkosipulin kynsi (jos haluat syödä itse valkosipulin, tee kynnestä hakkelusta, jos et, tee niinkuin minä ja leikkaa kynsi kahtia, anna muhia pannulla ja ota palaset lopuksi pois) ja suolaa maun mukaan
Sillä aikaa kun peruna kypsyvät (n.15-20 min), laita lautasille salaatti ja muut vihreät (ja punaiset ja keltaiset, minkä värisiä vihannekset nyt sattunvat olemaan). Kun perunat ovat vähän ruskistuneet reunoita ne alkavat olla kypsiä. Kippaa tässä vaiheessa lihat vielä pannulle, ja siitä sitten koko homma lautasille. Oliiviöljy ei imeydy paistaessa juurikaan paistettaviin, joten älä kaada pannulta öljyä lautasille.
Ja eiku syömään!
Salaattia mutustellessamme katseltiin Pakko Tanssia. Kamalaa, miten ne pikkuiset tanssijatytöt ja -pojat saavat nykyisen äiti-ihmisen liikuttumaan ihan kyynelten partaalle, snif!
Pakko Tanssia on pakkomielle tylleröiselle. Pesee pikkukakkosen 6-0. Jo viikkoja ennen ohjelman alkua sen tunnari teasereissa sai lapsen hytkymään aivan pakonomaisesti. Nyt on muutama viikonloppu valvottu aivan pakon edessä, ja tanssittu niin että olohuoneen matto vaan pyörii. Viime viikolla juuri ennen ohjelman loppua väsynyt tanssija pystyi enää makaamaan lattialla ja vähän sätkimään samalla silmiään hieroen. Tänään tylleröinen sammahti niin, että jäi show näkemättä. No isi tietenkin tallensi sen boxille.
Pakko tanssia.