Ihana arki? Ou jee.

Ihana arki-otsikon alla on yleensä lähikaupan virkeitä valkoisia leikkokukkia ja seesteinen latte. Omat tulppaanini ovat tällä hetkellä näinkin arkisessa kunnossa:

Onko arjessa mitään ihanaa? Onhan siinä. Ei ole mitään niin ihanaa kun päästä päiväunettoman luota töihin lepäämään. Jättää tiskit lillumaan hyvällä omallatunnolla: minä olen tämän päivän leiviskäni suorittanut, odottakoot huomiseen. On suorastaan mahtavaa, että päiväkoti hoitaa lapsen tahdistamisen arkeen: on aamiainen, ulkoilu säässä kuin säässä, lounas, päiväunet, ulos ja kotiin. Itse tarvitsee hoitaa vain kohdat toimitus ja nouto. Ihanaa miettiä aikuisten asioita, jotain muuta kuin kotia ja perhettä koskevia, jättää kitisevät sukulaiset omaan arvoonsa, miettiä tekemistä muiden lapsille.

Silloin viikonloputkaan eivät näytä kaaoksen jatkumolta. Voi aivan rauhallisesti napsia hyvä äiti -pisteitä pyöräyttämällä pellillisen muffinsseja:

Pajatson tuplausmusiikki korvissani soiden ja tuplapottia mielessäni keräillen vatkasin pussillisen Dr. Oetkerin ihmeainetta, nakkasin sen pursottimeen ja täräytin tylleröisen käteen. Lopputulos on vallan ihana:

Seuraavaksi ajattelin herättää puoliskoni luukuttamalla svengaavan homoeroottista Ankkurinappia täysillä, mutta tuo rotjake nousi jo. Onhan kello puoli kaksitoista.

Tungin suuni täyteen tuoretta korianteria, suljin silmäni ja haistoin kesän, vastaleikatun ruohon ja etäisen lammashaan. Kokeilkaa korianteria!

Ihana arki ei aina kiteydy valkoisissa leikkokukissa. Eikä arki ole aina mitenkään leimallisen ihanaa, itselleni riittää varsin hyvin, että se on siedettävää. Joten toivon omaa (ihanaakin) arkea ihan kaikille!