Ilmastonmuutos

Huh, mikä ilma! Nyt taitaa olla omat pyöräilyni tältä talvelta pyöräilty. 

Kotipäivän kunniaksi kävimme tyllerön kanssa pulkalla hetken ulkona huojumassa ja hoippuroimassa. Piha on luonnollisesti edelleen auraamatta, ja lunta oli paikka paikoin kinostunut niin paljon, että tylleröinen upposi hankeen päätä myöden. Pulkkaa oli välillä aivan mahdotonta vetää, niin syvää oli hanki. 

Kerrankin se en ollut minä joka halusi ensimmäisenä sisään. Tuuli oli niin kovaa, että aika pian tylleröinen oli valmis palaamaan sisälle, huolimatta siitä kuinka hauskaa tylleröisestä oli maata pulkassa suu auki ja pyydystellä villisti pöllyävää lunta.

Ja valmis olin minäkin. Meillä oli varusteet kyllä kohdallaan. Ulkonahan ei sinänsä ole kovin kylmä, siellä tulee vaan lunta ylhäältä alas, alhaalta ylös ja vielä vaakatasossakin. Välillä tuuli niin kovaa, että hyvä että sai henkeä vedettyä. Lainasin puolisoni vanhaa kaninkarvahattua, se ei tuntunut olevan yhtään liikaa.

En ole mikään talven ylin ystävä, mutta samalla kun hain pulkan kellarista, otin myös sukset mukaan. Ostin sukset muutama vuosi sitten ikäänkuin haateeksi itselleni, ja niinhän siinä kävi, että nyt kun hiihtäminen ei ole mikään liikuntatunnin pakko tai tulipalopakkasella tapahtuvaa kidutusta, niin mukavaahan se on. Jahka tuo tuuli vähän helpottaa, niin tästähän pääsee vielä hiihtämäänkin!

Muutama vuosi sitten shampanjan sai näin kätevään cooleriin.