Joulu loppu Turu murteel

Mindeka haastos kaik häne plokiaan lukeva mukka haasteese, joka pitäs kirjotta omal murtteellans. No mää tiätty innostusi vallan kamalasti, varsinki ku just Turus olti käymäs.

Joulu o ny sit loppu, luajal kiitos. Vaik oha se kiva ko vähä reissataanki, ni kyl mää ihan mielelläns ny kotona ole kuitenki. Onneks miäs ja mukula kävivä sukuloimas jo enne joulu, ni ei sit tarvinnu sinne toise laita Suame lähte. 

Turuus käyti mun vanhemmil, ja vähäks aikaa sareki sit lakkas. No mee sit heti et ei sunkka siäl vaa aurink paist, ja lähretti sit pihal. 

Kävelti jokirannas ja ajetti Föril. Meirä piti men Suame Joutsenel, mut se ol sit tiätty joulun kii, nii menti sit käymä siin merenkulkumuseos, Forum Marinumil. 

Vähä se aurinko pilkahteli, ni sai otettu pari kuva noist satama vanhoist nostureist.

Siäl se o, Suame Joutsen.

Täsä Buures voi ol yät ja.

Pikkuflikka pääs kiipustama oikke venese ja. Muute hän sanos kyl et oli aika tylsä museo. Äitins ei ol ollenka sama miält.

Kesänen keli oli Turus, ku näinki iso kakkarat siäl kukki. 

Muute näytti Turku oleva ihan entisens. Mää tykkäsi kauhiast ko Tapanin päästi jo vähän ravinteli syämä, ettei iha koko aik tarvinnu niit looria syärä. Mää sit viihryn siin kahvila Fonttaanas, siäl o ni mainio ruakalistaki nykyä. 

Enneko me sit lähetti Siperia kohti ajama, ni käyti viäl siäl Caribias vähä plutimas. Kyl se vähän kauhia vaiva on saara päiväunia nukkumato mukula ens sin altaisi, mut sit ko se siä o, ni sit seuraava sota käyräänki ko se pitäs siäl ammest ylös saara. Onneks se oli sit jo nii väsy, et ei tarvinnu luvata ko jätski heselt, ni johan lähti.