Nappaa kierrosta!
Olen aina ollut kova fanittamaan sellaisia suomalaisia suunnittelijoita, jotka ovat rohjenneet suunnitella muutakin kuin valkoisia kuutioita. Niinkuin esimerkiksi Birger Kaipiainen. Aikaa sitten, kun muutimme Helsinkiin, puolisoni olisi halunnut ostaa minulle erikoisen kukkakimpun, Kaipiaisen Viola-lautasia, mutta osto- ja myyntiliikkeen pyyntö vain yhdestäkin oli sen verran, että totesin hänen harmitellessaan tilannetta, etten ikimaailmassa mitään niin kallista keramiikkakippoa haluaisikaan.
Kuinkas ollakaan, viime syksynä Viola marssi eteemme Kyläsaaren Kierrätyskeskuksessa, 54€ sopuisaan hintaan.
Me olemme hitaita, eikä sisustaminen ole meille kummallekaan mikään intohimo. Design ja funktionaalisuus sen sijaan on. Meillä seisoo Vantaan Kierrätyskeskuksesta kesällä ostettu ihana hyväkuntoinen, jatkopalalla varustettu pyöreä 50-luvun pöytä edelleen paloina vaatehuoneessa, koska emme löytäneet siihen sopivia tuoleja. Paitsi sitten pari viikkoa sitten:
Neljä kappaletta pelimanni-mallisia pinnatuoleja lähti matkaan lopulta runsaan 8€:n kappalehintaan. Juurikin sieltä samaiselta Vantaan Kierrätyskeskukselta. Tuo tuoli on heikoimmassa kunnossa, se lähtee toisen kanssa puusepällä käymään arvioitavana, tehdäänkö vaan parille jotain vai vedetäänkö koko setti mustaksi. Toivon, että jotain olisi tehtävissä, mutta jos ei, niin tuolla hinnalla en paljoa jää suremaan.
Tänään siippani harmitteli, kun ei pitkään aikaan olla käyty kirppistelemässä, eikä siinä vaiheessa kun koko perhe on vielä klo 11 pyjamat päällä kahvimukit kädessä, enää oikein kannata lähteäkään. Minä, joka en kirppiksiltä oikein ikinä ole osannut löytää mitään, ehdotin lohdutuspalkintoa: Mitäs jos käytäisiin Espoossa Kierrätyskeskuksessa, sehän on avoinna myös sunnuntaisin.
Olen huono kirppistelijä. Yleensä en löydä yhtään mitään, ihmettelen vain roinan määrää ja siitä pyydettäviä hintoja. Sen sijaan Kierrätyskeskukset ovat minulle mieleen: joku toinen on lajitellut tavarat, rankannut rikkinäiset pois joukosta ja asetellut rojut suurin piirtein niin, että ne näkee yhdellä vilkaisulla.
Pääkapunkiseudun kierrätyskeskukset ovat nostaneet profiiliaan muuntautumalla varsinaisiksi Kierrätystavarataloiksi. Valikoima on esillä siististi tuoteryhmittäin.
Juhlat tulossa? Kannattaa ehkä katsastaa kierrätykeskuksen valikoima. Kierrtyskeskuksesta voi myös lainata astioita.
Kierrätyskeskuksilla on myös oma Plan B -mallistonsa, johon kuuluu huonekaluja, vaatteita ja asusteita. Plan B -tuotteet on valmistettu kierrätetyistä materiaaleista.
Ah, tuo tuoli! Sen väri oli oikeastaan vaalea myrskynsininen, ei valkoinen. Sekapäinen kangas näytti sitä väriä vasten paremmalta kuin tuossa kuvassa.
Toivoisin, että lapseni ei olisi se legendaarinen kengätön suutarinlapsi, eli kässänopen lapsi jolla töröttää neula keskellä kämmentä. Kierrätyskeskus on tässäkin tullut vastaan, nimittäin Näprä-osastolta löytyy valmiiksi pakattuina esim. stanssattuja paperi-, huopa- ja tekstiilipalasia pussitettuina ja valmiina askarteluihin. Kotona vaan liimaa ja tadaa! taiteilija saa takuulla aikaa jotain hienoa, eikä äidiltäkään pala käpy.
Valmiita askartelusettejä, hinnat 1,50€-2€.
Itse katselen Näprä-osastolta useinmiten nahanpalasia, nappeja, helmiä, oikeastaan mitä vaan, mikä näyttäisi siltä, että sitä voisi jatkojalostaa.
Lampunvarjostimesta saa juuri sellaisen kun haluaa, kun käy hakemassa varjostimen luurangon Kierrätyskeskuksesta.
Kierrätyskeskuksissa hinnat ovat mielestäni lähes aina kohdallaan, ja vaikka neuvottelunvaraa ei juuri löydykään, niin kannattaa tarkistaa, sattuisiko sitä olemaan vaikka opiskelija tai kanta-asiakas. Silloin tuotteiden huokeasta hinnasta lähtee vielä vähän pois.
Näprästä löytyy vaikka mitä!
Kierrätyskeskus on siitä hyvä, että sieltä useinmiten löytää tarvitsemansa. Tavaramäärä sen sijaan muistuttaa siitä, että mitä sitä ihminen todella mahtaakaan tarvita, joten ei tule mitään mielihalua hamstrata. Jos vastaan tulee jotain käyttökelpoista, on se vain positiivinen yllätys. Tylleröiselle on löytynyt somat punaiset nahkakengät, itse ostin jokunen aika sitten jonkun käyttämättä jääneet Vagabondin saapikkaat, puolisoni keksi ostaa rikki menneen Harman/Kardoninsa tilalle vara-Technicsin 18€:n sopuhintaan joka varmaan toimii siihen saakka että H/K palaa huollosta. Kierrätyskeskuksesta hankittavalla elektroniikalla voi myös olla takuu, osalla se on vain nk. toimintatakuu, osalle tuotteista myönnetään pidempiaikainen takuu.
Itselleni iloa tuottaa se, etten välttämättä aina osta jotain uutta, vaan jotain, joka ei jollekin toiselle ollutkaan käyttökelpoinen. Vielä kun muistaisi aina itse napata sen pussin mukaan, joka on tarkoitettu Kierrätyskeskukseen vietäväksi.
Tämän päivän saldo oli muutama lastenkirja, niitä pieniä muovieläimiä (mitä maatilan elikoita ovatkaan), siipalleni pari vinyyliä, tylleröiselle mekko, äidille jotain, joka roikkuu toistaiseksi parvekkeella ja muutama Savonia-sarjan leikkelehaarukka (joo, lapsi tykkää syödä niillä). Mukana kierrätyskeskukseen meni palaneita lamppuja, käytettyjä paristoja ja menneisyyden modeemi.
Vie mennessäs, tuo tullessas!