Perjantain pukineet
Alkaa tämä vaatteiden kuvaaminen tuntua jo vähän hölmöltä. Mutta edelleen, mikä ei tapa,vahvistaa jne.
Luonnollisesti juuri kun ajattelin, että nythän tässä nappaa kuvan poikineen, herää kääpäläinen päiväuniltaan. Paitakin on spaghettikastikkeeseen sotkettu, ehkä siinä muuten syy mustanpuhuviin kolttuihini. Tomaattikastike ei tee niihin niin rankkaa jälkeä.
Paita on monta vuotta vanha ikisuosikki, toivottavasti se ei hajoa koskaan. Se on mukava säkkimallinen kaapu, jonka juju piilee selän napituksessa. Korviksista oli pakko ottaa lähikuva, ne on ötököiden lisäksi ne mitä käytettyä tulee. Oikeastaan voisin pistää kaikki muut helyset kiertoon…
Saa nähdä, uuvunko asukuvaviikon osalta tähän. En selkeästikään ole pienintäkää murenaa muotibloggaajaa-ainesta. Ensinnäkin, vaatteeni eivät taida olla järin muodikkaita ja toiseksikin, kun niissä ei ole mitään erikoista eikä muutenkaan tajunnanräjäyttävää, niistä kirjoittaminen tuntuu teennäiseltä. Vaatteeni miellyttävät omaa silmääni ja tuntuvat mukavilta, and that´s it.
Ihme sinänsä, että stalkkailen tietenkin kovasti kyllä muiden vaatteita…
