Poliittinen farssi

Kaksinäytöksinen näytelmä erään strategisen hallitusohjelman synnystä. Kaikki yhteydet todellisuuteen ovat (ikävää) sattumaa.

 I

– No nih, pojjaat! Nyt aletaan hommiin! 

– Juu. Onko ryhmätyöryhmillä fläppitaulut valmiina? 

– Hehheh, Juhis, ei tässä nyt sentään autotallissa olla.

– No mutta ei sitten muuta kun hommiin. Mitäs sanotte, pitäisikö meillä olla joku iskevämpi luku käytössä? Sellainen muutama-neljä miljardia on jotenkin… Ei niin kansantajuinen.

– Pistetään kymppi! Se on sellainen hyvä pyöreä luku.

-(Kaikki kolme yhteen ääneen) Joo, joo, tehdään niin. Ja nyt mennään kahville, johan tätä tässä jo vatuloitiinkin, hehhehhehheee…

 

II

 

– Noin! Siinähän on komeat 36 sivua, kansilehtineen kaikkineen. Eikä mennyt paljoa aikaakaan.

– Hienon graafinkin olit Juhis siihen askarrellut.

– Juu, juu, autotallissa, siinä samalla kun väsäsin sitä kakkaraa, niin pohdin mielessäni, miten tuollaisia hauskoja nuolia voisi käyttää tuollaisessa kuvassa. Ja säästin siinä sitten valtioneuvostoon sihteereiltäkin piirustamisen vaivan. Osallistuin vähän säästötalkoisiin.

– Vähän alkoi tässä nyt vaan mietityttämään että miten kauan meikäläisenkään äänestäjiltä mahtaa mennä siihen, että tajuavat, että eihän ne niiden autoilun kustannukset nyt laskeneetkaan, vaan mähän sen uuden auton tässä saan halvemmalla. Meinaan vaan kun tuskin monella niistä nyt on sitten kuitenkaan varaa ihan uutta autoa ostaa…

– Älä nyt Tippe noita sure! Eikös teikäläisistä ole tunnetusti pitkät piuhat, alhainen sisälukutaito ja muutenkin selvät hetket vähissä? ( kovaäänistä naurua moneen kertaan kerrotulle vitsille, joka tunnetusti paranee uudelleen kerrottaessa)

– Juhis, Aksu kiusaa….

– No no pojat. Ei tästä kovin suurta meteliä tule, älä Tippe sure. Nuo kaikki koulutusleikkaukset pitävät huolta sitä, että tuo pikkuinen autovero jää sen alle, kun kaikki huutavat yhteen ääneen eikö kukaan ajattele lapsia. 

– Nerokas homma kyllä kaikenkaikkiaan tuo lapsiin vetoaminen. Pysyvätpähän ämmät kotioloissa, niin riittää paremmin työtä kun työmiehillekin! Lapsikorttia kannattaa tosiaan aina heilutella, loppuu kaikenlainen nenillehyppeleminen. (tyytyväistä hekottelua)

– Näin on! Ja oikein pitkälle vietynä ei sitten pääse muodostumaan enää tällaista nykyisen kaltaista kestämätöntä tilannetta, jossa ihmisillä on niin jumalattomasti koulutusta, ettei enää rehellinen tiskaaminen kelpaa. Vielä kun jotenkin saisi palautettua tasoryhmät perusopetuksen, niin siitä ei olisi enää pitkä matka kansa- ja oppikoulujakoon. 

– Ja sitten kertakaikkiaan ei vaan kouluteta kaikkia. Siinä säästyy aivan valtavasti rahaa, kun ei tarvitse ylläpitää mitään maakuntakorkeakouluja, kaikki mahtuu yhteen laitokseen, joka sekin voi kerätä rahoituksensa joltain firmalta tai parilta. Paras tietenkin olisi, että ostaisivat ne tutkimukset ja mieluiten niiden tuloksetkin valmiina yliopistoista.

– Älä muuta sano. Tosiaan, innovoimalla tästä selvitään, hahaha. Eiku..?

 

*           *            *

Neuvottelutulokseen strategisesta hallitusohjelmasta voit tutustua tästä. Liitteet, joissa on enemmän konkretiaa kuin sanahelinää, löytyvät täältä.

Farssi: tapahtuma tai sarja tapahtumia joka naurattaisi, jollei se itkettäisi.