Voi kesä, kunpa olisit jo täällä!
Eilen kaatui taas lisää lunta maahan, kuka kumma tätä oikein tilaa lisää?
Huolimatta siitä että olen löytänyt hiihtämisen uudestaan, olen silti aikamoinen vilukissa, enkä erityisemmin kaipaa lumista maisemaa niin paljon kuin kaipaan kävelyä kevyemmissä kengissä.
Juu, ei ole välttämätöntä mulle tämä.
En minä eikä tylleröinen erityisemmin rakasteta suojapukuja, joten ulkoilun kanssa on nykyään vähän niinsunnäin. 
Tässä kuitenkin todistetusti ulkoilemassa, sekä äiti että tytär.
Ennenmaailmanaikaan meillä oli tapana käydä hiihtoloman aikoihin jossain, ei välttämättä lämipimässä, mutta jossain missä on vähemmän lunta kuin täällä.
Paras helmikuuni ikinä.
Saatoin myös viettää koko kesän reissussa. Nyt on tullut pakosti pari välivuotta. Eikä tämmöinen enää luultavasti oikein toimisikaan.
Malttamattomana kesää odotellessa, mielessä pyörii vain yksi kysymys:
Berliini
vai
Barcelona?
Siis Berliini
Vai Barcelona?
Mitä enemmän pähkäilen, sitä kovempi ikävä on kesää. Eikä sitäpaitsi ole mitenkään luvattua, että meidän budjetti edes taipuu matkailuun kesällä.
Voi kesä, kunpa olisit jo täällä!
Kesä ja kärpäset, eikun mehiläiset.
Ja pääsisi vihdoin ulos kahville.