Torstai toivoa täynnä

Torstai, joka on tuntunut koko päivän perjantailta. Aloitin aamun tänään hitaasti, sillä kaksi edellistä aamua heräsin kukonlaulun aikaan aamusalille ennen työpäivää. Arkiaamut ovat mulle pyhiä, hetkiä jolloin haluan olla rauhassa yksin ja suunnata ajatukset kohti tulevaa päivää. Tänä aamuna join heti lasillisen vettä ja keitin kahvia. Avasin keittiön ikkunan ja istuin syömään rauhassa aamupalaa viileän ilmavirran kulkiessa ikkunasta sisään. Tänä aamuna annoin puhelimen olla, pitäisi antaa useamminkin sen olla, myös iltaisin. Valkkasin vitriinissä olevista muumikupeista fiilikseeni sopivimman kahvikupin, keltaisen niiskuneidin. Aamukahvi on ehdoton nautintoni, tuoksuttelen sitä ja hörpin kaikessa rauhassa, sillä se on ainut kupillinen kahvia päivässä, jonka ehdin juoda nautiskellen ja lämmänä. Tänäkin aamuna katselin, miten yksi kerrallaan vastapäätä olevassa kerrostalossa huoneisiin syttyi valot ja ihmiset alkoivat heräillä päivään yksitellen.

Syksy on tulossa. Sen tietää maahan putoavista lehdistä, jatkuvasta sateesta, kumisaapas säästä ja kylmästä tuulesta. Illatkin alkaa olla jo pimeitä yhdeksän aikaan. Aamutkin ovat jo niin hämäriä, että herään nykyisin sarastevalon valoon ennemmin kuin herätyskelloon. Luoja, mikä ihana keksintö tuo sarastevalo, niiin pehmeä tapa herätä päivään. Vaikka syksyt kaiken pimeytensä kanssa on ollut mulle aina rankkoja, en tiedä miksi nyt niin odotan syksyä. Listaan alle muutamia mun syysfiilistelyyn liittyviä asioita:

  • koulu alkaa syyskuussa
  • syksyn lenkkeilyt
  • sopiva sää treenata ulkona
  • kynttilöiden polttaminen (tuoksukynttilät myös) ja ”kausivalot” valtaa kämpän
  • viltin alle on lupa mennä ja kotia tulen sisustamaan lämpimämmän sävyiseksi
  • villasukat tekee paluun
  • värikäs ja kaunis luonto, jota on ihana valokuvata ja fiilistellä
  • ihanat isot ja lämpimät vaatteet
  • pakollinen kampaajalla käynti ja värit päähän
  • lämmin kuppi kahvia

Ehkä mun sisällä asuu pieni syksyn ihannoija. Toivon mukaan tänä syksynä en vaivu minkään sortin syysmasennukseen, vaan pystyisin nauttimaan tästä kauniista vuodenajasta. Toiveissani on paljon hitaita aamuja, hyviä treenejä, kauniita syyspäiviä ja paljon hyvää fiilistä. Ajattelinkin, että joka päivä katson maailmaa tarkemmin, ja etsin ympäriltäni kauniita asioita, asioita jotka tekevät minut onnelliseksi. Töihin kulkiessani voisin kiireen pitämisen sijasta varata matkaan enemmän aikaa ja nauttia ympärillä olevista asioista, kerätä niistä hyvää energiaa päiväksi. Ja niistä hitaista aamuista, niistä pidän kiinni koko syksyn.

(Kuva viime syyskuulta 2016, kun olimme kihlajaismatkallamme vanhassa Tallinnassa kolmen päivän ajan <3)

IMG_5511.JPG

 

Suhteet Oma elämä Mieli
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.