Savuiset broilerikätköt kersantti Penttilän tapaan

Meidän perheeseemme kuuluu myös joku, joka osaa oikeasti laittaa ruokaa. Nuorempi veljeni on vajaa vuosi sitten valmistunut ravintolakokiksi ja satuttiin kerrankin olemaan kaikki samaan aikaan samassa paikassa ja laittamaan yhdessä ruokaa. Kyseinen oli jopa juuri saanut tiedon, että hänet oli ylennetty kersantiksi.

20131016_0042m.jpg

 

Savuiset broileritaskut kersantti Penttilän tapaan

1 kg broilerin fileepihvejä (mielellään maustamattomia)

100 g savupekonikuutioita

n. 90 g savujuustoa

100 g maustamatonta tuorejuustoa (esim. Philadelphia)

½ tl hunajasinappia

1 tl Poppamiehen vampyreetä

loraus soijaa

Ruskista savupekonikuutiot pannulla. Pilko savujuustosiivut pienemmäksi ja sekoita ne kulhossa tuorejuuston ja savupekonin kanssa. Lisää tahnaan muut mausteet. Meiltä sattui kaapista löytymään vain hunajamarinoituja fileepihvejä, joten huuhtelimme marinadista pois sen verran, kun sitä irtosi. Ruskista fileepihvien pinta nopeasti pannulla. Laita täytettä fileen päälle, sulje filee hammastikuilla ja laita se uunipellille. Laita nämä uuniin vasta kun lohkoperunat ovat lämmitelleet siellä n. 15 minuuttia. Silloin ne ehtivät valmiiksi suunnilleen samoihin aikoihin. Nämä olivat meillä uunissa luultavasti noin 20 minuuttia. Ajat ovat arvioita, sillä herra keittiömestari ilmoitti tekevänsä fiilispohjalta eikä juuri kelloa katsellut.

Untitled-1m.jpg

Lohkoperunat

Kuori ja viipaloi perunat. Mausta ne kulhossa mielesi mukaan. Meillä käytettiin oliiviöljyä, valkopippuria, herbamarea ja perunamaustetta. Laita perunat ensimmäisenä uuniin, sillä niillä kestää kaikkein pisimpään (n. 35 minuuttia).

Wokatut kasvikset

Wokkipannulle heitettiin suikaloituja porkkanoita, viipaloitua paprikaa ja veitsellä murskattuja valkosipulinkynsiä. Seassa oli chiliöljyä, suolaa, mustapippuria sekä hunajaa. Älä paista kasviksia liian pitkään, jotta ne ovat vielä syödessä sopivan rapsakoita niin että purutuntuma säilyy.

Kävin hakemassa toisen veljen kaappien kätköstä kuvaukseen paremmin soveltuvan mustan teeman ja äidin pihalta löytyi vielä sopivasti elinvoimaista persiljaa. Ja kyllä oli hyvää!

koti ruoka-ja-juoma

Välimeren leipä

Bussissa istuminenkin voi olla vaarallista. Matkalla Tampereelta Jyväskylään Radio Novaa kuunnellessa Vappu Pimiä kertoi tekemästään leivästä niin houkuttelevasti, että pitihän sitä sitten päästä kokeilemaan.

20131016_0007m.jpg

 Välimeren leipä

50 g tuorehiivaa

5 dl kädenlämpöistä vettä

2 tl suolaa

2 rkl siirappia tai hunajaa

½ dl öljyä

11-13 dl jauhoja mielesi mukaan esim. grahamjauho, sämpyläjauho (laita kuitenkin kolmasosa vehnäjauhoja sitkon säilyttämiseksi)

1 pss juustoraastetta (emmental)

1 pallo mozzarella juustoa

1 prk aurinkokuivattuja tomaatteja

1 prk pestoa

n. 15 kirsikka- tai pisaratomaaattia

 

Liuota hiiva kädenlämpäiseen veteen. Sekoita joukkoon suola ja siirappi. Lisää jauhoja vähän kerrallaan aluksi puuhaarukalla sekoittaen ja sitten käsin vaivaten. Kun massa alkaa olla taikinamaista, lorauta sekaan öljy ja vaivaa taas. Lisää niin kauan jauhoja, että taikina tuntuun edelleen kimmoisalta, mutta ei liian kovalta ja se irtoaa käsistä. Nosta taikina kohoamaan leivinliinan alle, anna kohota noin 40-60 min tai kunnes taikina on kaksinkertainen.

Laita uuni hyvissä ajoin lämpenemään 220 asteeseen. Alusta taikina jauhotetulla alustalla eli pyörittele, taputtele ja vaivaa vielä vähän. Kauli taikina isoksi noin sentin paksuiseksi levyksi. Levitä levylle pestoa, jätä kuitenkin yläosasta pieni kaistale n. 5-8 cm täyttämättä. Ripottele peston päälle juustoraaste, kuutioitu mozzarella, aurinkokuivatut tomaatit ja puolitetut kirsikkatomaatit. Lähde varovasti rullaamaan levyä, kuten kääretorttua. Sulje taikinan reuna ns. nyppimällä se kiinni. Nosta rulla leivinpaperille pellin päälle ja muotoile siitä kranssi. Tarkista vielä päät, että nekin on nypitty kiinni. Vedä veitsellä muutamia viiltoja leivän pintaa, voit halutessasi ripotella jauhoja leivän pinnalle. Paista leipää uunissa 35-45 min uunin keskitasossa. Aika riippuu aina uunista, sillä niissä on eroja. Leipä on kypsää, kun pinta ja pohja on kauniin ruskea ja se tuntuu kevyeltä/ontolta. Anna hetki levähtää liinan alla, leikkaa siivuiksi ja nauti!

Leivästä tuli todella iso ja sen siirtämisessä pöydältä pellille tarvittiin kyllä muutama apukäsi. Tuntui kuin käärmettä olisi käsitellyt. 😀 Kaulin taikinan vahingossa  hieman liian ohueksi ja paistovaiheessa täytteet pursusivat reunoilta ensimmäisen leipäkerroksen läpi. Hyvältä se maistui silti! Tämä olisi upea kattauselementti vaikka illanistujaisiin!

koti ruoka-ja-juoma