Viidestoista sivujuonne

Arvostus 5.

Arvostan sitä, että asun maassa jossa naisenkin on hyvä olla. Saan kävellä vapaana kaduilla, pukea päälleni ne vaatteet joista pidän, katsoa bussissa vastapäätä istuvaa silmiin.

Aamun varhaisina tunteita kaduilla kävellessäni kohtaan naisia, jotka myyvät itseään. Tuntuu hurjalta ajatella, että joku voi ostaa kehosi, häpäistä sitä, tehdä sillä mitä haluaa. Viedä köyhältä sen viimeisen asian, ylpeyden.

Tässä ovat lait, joita me valvomme ja joita te noudatatte:

Naiset huomio: Te pysytte kotona kaikkina vuorokauden aikoina. Jos teidät tavataan kulkemasta yksin kadulla, teidät piestään ja lähetetään kotiin. Te peitätte itsenne burqalla ulos mennessänne. Jos ette tee näin, teidän piestään ankarasti.

Kuunnelkaa. Kuunnelkaa tarkoin. Totelkaa.

Tällaisiakin maita saattaa olla. Kyseessä on katkelma Khaled Hosseinin kirjasta Tuhat loistavaa aurinkoa.

Minun elämässäni olen yhtä tasa-arvoinen kuin mies. Voin väitellä hänen kanssaan, voin hermostuakin hänelle. Hän ei hakkaa minua mustaksi, ei lukitse minua taloon, ei nujerra minua. Päinvastoin, hän päästää minut menemään toiselle mantereelle, aivan vapaasti. Arvostan sitäkin.