Moikka täältä Irlannista!

Niinkuin otsikko kertookin, elämme viimeistä viikkoamme Irlannissa, eli lähtö on siis ensi viikon torstaina. Aika on mennyt todella nopeasti, vaikka hetki sitten kirjoittelin, että on vasta puolet ajasta mennyt. Ennen lähtöä on vielä maanantaina ja tiistaina töitä, tältä viikolta kun työt on jo tapulteltu, sillä torstai oli viikon viimeinen työpäivä. Tänään kävimme me suomalaiset yhden opettajan kanssa lounaalla, sillä hän halusi vähän tietää miten meillä on täällä mennyt, vaikka monestihan meiltä on kyselty miten on mennyt ja mitä kuuluu, varsinkin kun maan kulttuurina on, että kysytään ”How are you?” aina kun tavataan. Siitä mieleeni tulikin, että voisin kirjoitella omaan postaukseensa joitakin kulttuuri eroja. Kuulostaisiko se kivalta postaus idealta?

Huomenna ajattelin pitää itsekseni shoppailu päivän täällä Carlow’ssa, käydä ostoskeskuksissa ja ehkäpä jossain paikallisissa vaateliikkeissä. Toki jossain pubissakin on vielä käytävä tämän viikonlopun aikana. Kuten sanottu ensi viikolla ei ole keskiviikkona ja torstaina töitä ja hyvä niin, koska keskiviikko varmasti menee pakkaillessa sekä hyvästeissä, itsellä hyvästit keskittyvät lähinnä tähän kaupunkiin, sillä uusia kavereita täältä ei ole tullut.

Torstaina on tarkoitus lähteä vähän aijemmin, että keritään näkemään myös pääkaupunki Dublinia vähän! Tytöt ainakin puhuivat, että haluaisivat käydä viskitehdas Jamesonilla katsomassa lahjatuotteita, joten sinne siis ainakin. Lähtö fiilikset on mulla itsellä tosi ristiriitaiset. Kotona odottaisi oma äidinkieli, sekä rakkaat lemmikit jotka ovatkin suurin syy jonka takia maailmalta aina palaisin kotiin, mutta muuten tuntuu siltä, että pala sydämestäni jäi tähän kaupunkiin. Ei tämä mikään unelmien paikka ole ja Suomessa onkin niin Irlantiin, kuin varmaan kaikkiin maihin nähden monet asiat paremmin, mutta pidän tästä paikasta. Kaupunkina tämä on melko kotoisa, kun täällä ei ole sellaista suomalaista kaupunki maisemaa, vaan täällä on jotenkin kotoisat ja melko rauhalliset kadut ja alueet, sekä myös maaseutua, niinkuin koko Irlannissa taitaa olla. Silloin kun tulimme tänne ja lentomme oli laskeutumassa Dubliniin, oli epäluuloinen olo, että olemmeko oikeasti laskeutumassa pääkaupunkiin, sillä kaikkialla koneen alla näkyi vain peltoja ja maaseutua. Hehh…

Ekana mielessäni kotiinpaluusta on tylsä arki, johon en haluaisi palata, sekä asiat mitä lähdin maailmalle ”pakoon”. Se, että pääsin hetkeksi irti sellaisista kahleista mitkä ylläni oli, teki todella hyvää. Ei tarvinnut olla kokoajan jonkun arvostelun kohteena sillä oli toisessa maassa. Se on oikeasti helvetin helpottavaa. Ilokseni saan myös huomata, että kyllä, kielitaitoni on parantunut. Se ei todellakaan ole vieläkään hyvä, mutta ymmärrän enemmän kuin tullessani tänne, mutta itse puhuminen tuottaa yhtälailla vieläkin hankaluuksia. Mutta niinkuin jo alussa olen sanonut itselleni, niin olen jo voittaja koska lähdin tänne. Kauan ennen lähtöä fiilis oli se, etten voi uskoa, että lähden, mutta kohta se onkin oikeasti ohi ja tehty! Olen asunut 5 viikkoa ulkomailla… ja se on aika cool.

Seuraavan kerran kirjoittelen ehkä silloin kun olen jo takaisin Suomessa, saa nähdä, joten siihen asti BYE!! 🙂

Moikka!

Taas on menty vauhdilla yksi viikko eteenpäin Carlowissa asumisessa ja huomenna alkaa jo neljäs viikkomme täällä.

Esim. tiistaina töissä päästiin Suvin kanssa katsomaan kun asiakkaat harjoittelivat tanssi esityksiä kuun lopussa esitettävään muotinäytökseen ja sen jälkeen yksi työntekijä pyysi meidät mukaansa vaateostoksille tuota näytöstä varten. Illalla työn kautta pääsin myös leffaan, jossa kävimme katsomassa lady bird elokuvan. Ennen tätä matkaa jo olin nähnyt kyseisen leffan trailerin netistä. Perus teini kapinallis elokuva, mutta kuitenkin vähän erilaisempi/oudompi mitä muut samaan kategoriaan kuuluvat leffat ovat, mutta samanlaisia pointteja kuitenkin oli. Itse samaistuin elokuvan äiti – tytär suhteeseen, ja olisin varmasti pari kyyneltäkin tirauttanut, ellen olisi ollut töissä. Torstaina myös yksi työntekijä pyysi minua ja Suvia, hänen ja muutaman asiakkaan kanssa viereiseen Kilkennyn kaupungiin, johon menimme junalla. Siellä kävimme keilailemassa ja sen jälkeen ottamassa kuvia Kilkennyn linnasta. Sisäkierrokselle emme kuitenkaan ehtineet, sillä oli jo kiiruhdettava takaisin Carlowiin lähtevään junaan.

Lauantaina oli sitten Irlannin kansallispäivä eli St. Patricks day (suom. Pyhän Patrikin päivä). Eka ajattelimme, että menemme pääkaupunki Dubliniin mutta sitten päätimme toisin, sillä emme olleet halukkaita menemään niin suuriin ihmismassoihin, mitä siellä olisi ollut. Isoin juttu varmaan koko päivässä oli Irlantilaisen jalkapallo rugbyn katsominen, kisakatsomoita oli luultavasti varmaan joka pubissa, joista mekin olimme sellaisessa opiskelija pubissa, josta on muotoutunut meidän vakio paikka. Tuona päivänä siellä kuitenkin oli ihmisiä lapsista vanhuksiin katselemassa peliä (ärsyttää kun lapsia näkee joskus pubeissa ja baareissa) . Siellä siis esitettiin Irlanti – Englanti rugby peli, jota mekin katsoimme, vaikka säännöt olivatkin vähän hakusessa. Voi sitä fiiliksen määrää joka paikallisissa oli ja olisinkin halunnut taltioida sen videon muodossa, mutta yhtäkkiä ennen aikojaan kännykästäni loppui akku, joten nyt se fiilis säilyy vaan omissa päänsisäisissä muistoissani. Siitä olinkin seuraavat 8h käyttämättä kännykkää, sillä olimme noin 10h pois kokonaan kotoa, eikä missään ollut pistorasioita mihin olisin saanut kännykkäni lataukseen. Pubin ohitse meni iltapäivästä myös paikallinen paraati, jota kävimme vähän ulkona kuvailemassa (ennen kännykän sammumista).

Alku illasta tuli käytyä yhdessä pikaruokaravintolassa syömässä, sillä saimme kadulla tarjous lappuja sinne. Mutta on kyllä ikävä suomi ranskalaisia, sillä täällä kaikki ranskalaiset ovat sellaisia paksuja mauttomia perunoita. Iltaa vietettiin sitten taas siellä samaisessa opiskelija pubissa joka oli myös illalla ihan täynnä, niinkuin jo aijemmin päivällä rugby pelin aikaan. Eilinen meni kokonaan väsyneenä löhöillessä täällä kämpillä ja tänään oli jo sen verran energiaa, että tulin päivittelemään blogia. Tänään meillä on vapaa sillä täällä on bank holiday päivä, joilloin kaikki paikat on taas kiinni. Mietin kuitenkin, että olisiko jossain vaiheessa päivää energiaa sen verran, että jaksaisin lähteä lenkille. 🙂