Ulkonäkö ja tavoitteet

29/03

Moi,

Ajattelin tänään omakuvaani, sitä minkälaisena haluan ihmisten näkevän minut. Tyyliäni, sitä kuka katsoo perääni ja kuka ei, sitä mitä ihmiset haluavat tehdä kanssani. Haluan näyttää siltä, että he haluavat tehdä, luoda ja rakentaa kanssani, ja vaatteet luovat ensivaikutelman siitä kuka olen, mitä omistan, mikä on tulevaisuuteni, ja olenko ammattitaitoinen vai ei, jopa kykyni?

En ole aikoihin hirveäti kiinnittänyt huomiota ulkonäkööni, olen enimmäkseen ostanut vaatteita sillä perusteella, miltä ne tuntuvat ja mitä materiaaleja ne ovat, (tottakai myös hintaa!, ja ulkonäköä olen ajatellut samalla). Ulkonäkö ei ole kuitenkaan tuntunut viime vuosina tärkeältä, koska olen luottanut itseeni, tiedän missä olen hyvä, ja missä ovat kykyni, minun ei tarvitse näyttää sitä että osaan, osaan kuitenkin.

Tietenkään en ole parempi kuin toiset, teen usein vireitä ja suoriudun usein tyyydyttävästi sekä rimaa hipoen. Toiset eivät voi nähdä kykyjäni, jos en niitä jaa, tai vartaloani tai kuntoani, jos en ole niitä valmis näyttämään.

Nyttemmin ajattelen sitä, kenet haluan ihmisten näkevän kun he kohtaavat minut. Haluan ne mahdollisuudet, joita voin rakentaa yhdessä ihmisten kanssa, haluan että eteenpäin suuntautuvat ihmiset kommunikoivat kansssani, oli kyse sitten yksityiselämästä tai työelämästä. Siksi perustan blogin.

Haluan suhtautua ulkonäkööni enemmän kuten suhtautuisin työhaastatteluun, kohtaanhan uusia ihmisiä joka päivä, ja haluan että he tulevat puhumaan minulle, ja että vanhat ihmisuhteeni näkevät minussa arvokkaan fiksun ihmisen, jonka kanssa haluaa rakentaa yhteistä tulevaisuutta.

Tottakai ihmiset voivat nähdä arvokkuutesi riippumatta siitä, mitä sinulla on päälläsi, mutta haluan tehdä sen mahdollisimman helpoksi, jotta voin kekittyä olennaiseen, tavoitteiden saavuttamiseen, yhdessä. Tämä liittyy myös parisuhteeseen omalla kohallani. Jos ajattelen ulkonäköä osana uraa, haluan pitää myös siitä huolta.

Haluan että vaatteeni ovat puhtaat, että ne korostavat vartaloani, ja luovat itsevarman vaikutelman, ammattimaisen ja osaavan vaikutelman.

Myöskin niin, että valitsen vaatteeni, en pelkästään sen mukaan, pidänkö niistä, vaan minkälaista tyyliä ja elämäntapaa ne edustavat: sen mukaan mitä haluan saavuttaa, myös yksityiselämääni varten. Sen olen oppinut töistä, että ulkonäölliseti ei ole tarvetta vaikeuttaa päämäärää. Työssä pomo asettaa päämäärän, ykistyiselämässä minä, kuitenkin myös ykityiselämä on tavoitteellista.

Meluummin pelaan niiden sääntöjen ja olettamusten mukaan, joita yhteiskunnassa on, säästän energiaa, ja kekityn saavuttamaan omia unelmia ja muokkaamaan tulevaisuutta työni ja aseman kautta. En loppujenlopuksi välitä pukeutumisesta kovin paljon kuitenkaan, mutta yritän välittää, sillä se vaikutta mahdollisuuksiini, ihmisten kanssa kommunikoidesssa, ja yhteiskunnassa.

Kind of like –if there is something you want, you should look like someone who knows that job, that area of interest, to get in touch with like minded people, to get yourself opportunities that will help you grow, and become the professional yourself!

Tämä on asia, joka on omalla kohdallani muuttunut. Nuorempana kasvatuksessa, ja nyttemmin työelämässä ja koulutuksessa, minulle on kommentoitu ulkonäköä, hygieniaa ja näihin liittyviä asioita. Olin sitä mieltä, että ensivaikutelmalla, johon ulkonäkö läheisesti liittyy, ei ole paljoa väliä (omat ideat ja työpanos ovat tärkeämpiä), mutta jos se jää huonoksi, voi se olla ainoa vaikutelma, jonka ikinä saat antaa, kirjaimellisesti, ja sen muuttamiseen menee kaksi kertaa enemmän energiaa…

Pusuja,
Ilona