Pakomatkalla jostain lienet sinäkin

Fiilis klo 2.33: äkkiä pois täältä. Liian tuttua, liian nähtyä. Pelkään kavereihin törmäämistä, enhän ole oikeasti täällä, lainassa vain. Mitähän muut tekivät tänään siellä. Vaikka hääjuhla oli upea ja olin todella onnellinen voidessani olla mukana ja nauttia lämpimästä tunnelmasta, en voi olla miettimättä, mistä jäin paitsi. En silti vaihtaisi pois.

 Pois pois pois, ääk. Täällä on kaikki muttei mitään, omistusasunnosta kilpapyörään ja kaveripiiriin, mutta juuri nyt se ei ole mitään. Haluan takaisin. Haluan pakoon. Haluan uuteen.   Baarista kotiin. Silitän omalla ovella nuolevaa koiraa, tämän kyllä halusisin mukaan. Suomalaisen hanaveden myös, ihanan kalkitonta, kotoisaa juotavaa. Sitten jälleen liian tuttua, sama lamppu, sama sänky, äh. Pois. Äkkiä. Onneksi huomenna. Nyt unta.