Voi minua laiskaa lahnaa.

Voi hyvänen aika! Miten voi ihmistä vaivata vanhuus näin paljon, että yhden tunnin menetys vuorokausirytmistä merkkaa näin paljon? Niin siis sillähän tuskin on merkitystä, että lauantaina juhlin ystävieni seurassa synymäpäivääni ja tuli hieman valvottua. 😉

Se olisi sitten viimeinen vuosi, kun ikä alkaa kakkosella. Kriisiä odotellessa!!!! Toisaalta jos edelleen kysytään paperit, ei ole ihan kamalaa hätää. 🙂

Päätin muuten, että blogiini tulee myös musiikkia. Musiikki on niin suuri osa minun päivittäistä elämääni, sielunmaisemaani, että haluan jakaa sitä myös muiden kanssa. Lupaan tarttua myös ahkerammin kameraan, nyt kun luonnonvaloa on tarjolla pidempään.

Mukavaa alkanutta viikkoa!