Rahasta

Olen elänyt lapsuuteni niin, ettei meidän perheellä koskaan ollut paljon rahaa. Emme olleet sillä tavalla köyhiä, että jostain olisi ollut puutetta, mutta jos halusimme jotakin erityistä, piti luopua jostakin muusta.

Jäänteenä tuosta ajasta itselleni on jäänyt hassu tunne siitä, jos haluan jotakin kallista, eikä sen eteen tarvitsekaan säästää koko vuotta tai edes kuukautta. Kyllästyimme vanhaan imuriimme, jossa oli noin sormustimen kokoinen pölypussi, ja hupsista vain, kävimme ostamassa melkein kolmensadan euron pölypussittoman imurin. Tuosta noin vain.

Elämme siis melko hyvissä varoissa. Sanon tämän hyvin varovaisesti, koska lapsuuden jäänteenä on myös se, että rahasta (varsinkaan sen määrästä) ei juuri puhuttu ulkopuolisten kuullen. Meillä kuitenkin on tällä hetkellä sen verran varaa, ettei aivan kaikista pienistä asioista tarvitsisi säästellä.

Kuten:

Olemme lähdössä perheeni ja tuttavaperheemme kanssa etelänlomalle. Tuttavaperheellä on lomaosake, joten maksettavaksemme jäi vain lennot. Ja koska suurin osa lähtijöistä ei ole niin varoissaan kuin me, lennämme halpalentoyhtiöllä (epäinhimillisiin kellonaikoihin). Emme siis saa automaattisesti ruumaan isoa laukkua matkustajaa kohden, vaan olemme maksaneet etukäteen tietystä kilomäärästä. Ja nyt olen kiukkuinen itselleni, koska tehdessämme varausta isäni kanssa päädyimme siihen, että 15 kilon laukku riittää minulle ja sulholleni (tähän lisäksi sitten 10 kg/hlö käsimatkatavaraa). Hintaero 15 ja 20 kilon laukuilla ei ollut paljon, joten miksi, oi MIKSI, olin niin pihi tuolloin varatessamme, etten voinut ottaa sitä isompaa laukkua. Pakattuamme vaatteet ja muut välttämättömimmät tavaramme laukkumme painaa 14,9 kg (henkilövaa’alla mitattuna), ja me olemme vasta lähdössä. Minne kaikki tuliaiset laitetaan? Enkä millään haluaisi enää vähentää tavaramäärää, koska mielestäni lomalla pitää voida rentoutua murehtimatta sitä, ettei laukussa ole enää puhtaita vaatteita.
Ja eniten tässä tietysti harmittaa se, etten voi syyttää ketään muuta kuin itseäni…

Raha on perheessämme sellainen tabu, että jo tämän pienen jutun kirjoittaminen sai minut tuntemaan itseni leuhkaksi, mikä ei siis todellakaan ollut tarkoitus. En voi sille mitään, että meillä nyt sattuu tällä hetkellä olemaan suuremmat tulot kuin menot.